sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Ulkosavolaisen joulukalenteri: 24. luukku eli uatto ite

Saatiin valkea joulu! Viime yönä sateli pari senttiä ensilunta, joten tänään ollaan peuhattu puuterissa (mm. yksi puoli- ja yksi täysin amerikkalainen pikkutyttö mylläsi takapihalla saunan jälkeen puoli- tai ehkä enemmänkin 3/4-alasti kirkuen "Finnish Christmas!"). Tällä hetkellä mies ja lapset ovat ulkona sytyttelemässä kynttilöitä. Mies näköjään amerikkalaisittain toppatakki ja shortsit päällä.


Scottyn sisko tuli pesueineen meille brunssille, erityisesti maistelemaan miesystävän meille hommaamaa kinkkua. Muu menu koostui graavilohesta, sienisalaatista, ruisleivästä ja riisipuurosta (sekä toki pipareista ja ässistä). Kun mahat oli saatu aivan liian täyteen, siirryimme kellariin katsomaan amerikkalaista jalkapalloa ja saunomaan.

Serkkuvierailun jälkeen skypettelimme Suomeen, ja nyt uunissa muhii karjalanpaisti, joka saa kohta seurakseen punajuurilaatikon.

Kirjoittelen varmasti vielä meidän joulusta -- erityisesti amerikkalaisten ja suomalaisten jouluperinteiden yhteensovittamisesta, mutta nyt pitää alkaa valmistautua saunomaan ja syömään. Luulen, että joulupukki saattaa käydä saunavuoron aikaan...

lauantai 23. joulukuuta 2017

Ulkosavolaisen joulukalenteri: 23. luukku

Meillä on tässä niin pahasti tonttuilut (eli lahjojen paketointi) kesken, että vetäistään pikainen tiivistys meidän aatonaatosta.

Päivä värittyi enimmäkseen uunissa muhineen kinkun vesi kielellä odottamisesta ja siivoamisesta -- niin, ja niistämisestä. Ollaan Scottyn kanssa TAAS flunssassa. Tänään ei voinut tehdä (mies)flunssakuolemaa, sillä piti tosiaan saada talo edes semisiistiin kuntoon, mutta toisaalta ei myöskään ehkä olisi tarvinnut ruveta siirtämään huonekaluja kerroksesta toiseen... Olkkarin painava lipasto muutti kellariin, ja me saimme väljemmän olohuoneen. Sekä mustelmia ja kylmän hien pintaan.

Kinkkuilun ja siivouksen jälkeen lapset koristelivat kuusen meidän verrattain vähäisellä avustuksella, ja ainakin meidän naperoiden mielestä more is more.


Koristelun jälkeen koittikin aika lähteä isovanhempien luokse yökylään viettämään Grandkids' Eveä. Me karkasimme muutamaksi tunniksi syömään ja elokuviin katsomaan uusimman Star Warsin. Pienen hengähdystauon jälkeen kävimme hakemassa pienemmän dynamon kotiin. Isosisko jäi peuhaamaan serkkujensa kanssa ja tulee sitten huomenna valmiiseen puuropöytään.

KISSin Paul Stanleyn ja Gene Simmonsin perustaman Rock & Brewsin Demon Chicken -leipä on maailman paras. Kuten ehkä kuvasta huomaa. (Huom. tuo punainen soosi ei ole ketsuppia, vaan aaaaaah niin ihanan tulista kastiketta.)

Nyt jatkan pärskimistä ja paketoimista. Huomiseen!

perjantai 22. joulukuuta 2017

Ulkosavolaisen joulukalenteri: 22. luukku

Leikin junnuliigan erotuomaria oikeastaan koko päivän ja uhkailin, huom. vain kolmesti, Joulupukille soittamisella, ennen kuin Scotty tuli töistä ja pelasti minut pälkähästä. Piti siivota ja sen semmoista, mutta enimmäkseen huusin, ja metsä vastasi.


Onneksi takuuvarma tainnuttaja Tangled (Kaksin karkuteillä) toimi jälleen kerran, kun vain maltoin hengailla kaksivuotiaan kusipään rakkaudenhedelmän kanssa kymmenisen minuuttia. Kuten isosisko totesikin, hän on ollut melko kiltisti tänään -- hän ei ole edes purrut siskoa! Sain viikattua kaikki pyykit.

Miehen kotiin tultua otimme kinkun jääkaapista huoneenlämpöön ja läksimme mökille rantasaunaan. Valitettavasti minulla ei ole yhtään kuvaa niistä lempeistä löylyistä, mutta aaaaaah sentään, tekipäs puusaunominen hyvää! En ollut ihan yhtä hullu kuin tuo miehekkeeni, sillä en käynyt uimassa. Vesi oli kuulemma 39 Fahrenheitia (alle neljä Celsiusta).

Palasimme ihan äsken mökiltä kotiin ja työnsimme melkein kymmenkiloisen kinkun heti ensitöiksemme uuniin. Se saa kypsyä koko yön ja vielä pitkälle huomiseen. Kohta on joulu, tiesittekös!

torstai 21. joulukuuta 2017

Ulkosavolaisen joulukalenteri: 21. luukku

Tein tänään laatikot! 👏👏👏

Lanttua ja porkkanaa.

Ja maustekuivakakun. Ja kaneliässiä. Ja ruisleipää.

Rehellisyyden nimissä on lisättävä myös tilannekuva olohuonesta ja "ruokasalista", ettei totuus pääse unohtumaan:



Uuni on nyt vapaa kaikista leivonnaisista. Huomenna (illalla/yöllä) on kinkun vuoro.

*****

Tänään on myös ollut mielen päällä vakavampia asioita. Kotikylästä kuului järkyttäviä uutisia, kun 13-vuotiaan tytön elämä päättyi aivan liian varhain. Meillä ollaan rutisteltu lapsia vähän normaalia enemmän.

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Ulkosavolaisen joulukalenteri: 20. luukku

Ei tämänpäiväiset älynväläykset sentään ihan ole verrattavissa siihen, kun kolme vuotta sitten räjäytin keittiön atomeiksi pari viikkoa ennen joulua, mutta vaikka laatikot ja leivonnaiset ovat edelleen tekemättä, niin kello 18:05 joulukuun 20. päivä vuonna 2017 seisoin pojan huoneessa maalipensseli ja -tela kourassa ja uhosin urakan olevan valmis kahdessa tunnissa.

Ihan kahteen tuntiin en saanut seinille uutta väriä sudittua, muttei arvio ylittynyt kuitenkaan kuin viidellä minuutilla. Väri määräytyi ihan sillä perusteella, että olin ostanut aivan liikaa maalia meidän kylppäriremppaa varten, joten harmaalla mentiin. Olisihan tuolla kellarissa ollut pari gallonaa myrkynvihreääkin maalia... Mintunvihreästä ja ruskeasta huoneesta tuli vähän miehekkäämpi ja ryhdikkäämpi.

Tämä on jo jonkin sortin ennätys, kun maalia ei ollut hiuksissa tai naamassa.
Pelkästään tuon verran kädessä!

Nyt ei taida olla enää mitään tekosyitä olla kokkailematta ja siivoilematta.

tiistai 19. joulukuuta 2017

Ulkosavolaisen joulukalenteri: 19. luukku

Kävin IKEAssa. Siirtelin kalusteita. Menetin hermot aivan totaalisesti kupeitteni hedelmiin. Tein niin tulista sinappia, että silmiä kirvelee. Nyt viiniä.


Aamulla kaikki oli vielä hyvin; minua ei mm. oltu yritetty lyödä vielä kertaakaan.
Huomaatteko muuten, kuinka meillä ei elukat saa olla sängyssä...

maanantai 18. joulukuuta 2017

Ulkosavolaisen joulukalenteri: 18. luukku

Facebook muistutti tänään eräästä tärkeästä vuosipäivästä. Casper-kisu muutti meille tasan vuosi sitten asumaan, ja on kyllä löytänyt paikkansa laumasta todella hyvin. Se paikka on yleensä jonkun ihmisen sylissä.


Läheisyydenkipeämpää kissaa on vaikeampi löytää. Kaveri kömpii syliin, jos sellainen suinkin on vain tarjolla. Alkukankeuksien jälkeen meidän toinenkin kissa, Savu, joka on luonteeltaan hieman erakko, lämpeni Casperille, ja nyt tyypit pesevät toisiaan ihan päivittäin. 

Sylittelyn lisäksi ollaan hankittu tänään vielä viimeisiä lahjoja kuusen alle. Jääkaappi olisi täynnä laatikko- ja sinappitarpeita, ja kellarin kaljakylmiössä lepäilee iso kinkku suolautumassa. Alkaa tuntua pikkuhiljaa joululta!