Kylläpä elokuun päivät vilistävät silmissä. Vastahan me haettiin tuoreet mummo, ukki ja eno lentokentältä, ja nyt meidän talo on ollut taas tyhjä jo melkein viikon. Pariin sukulointiviikkoon mahtui paljon, mm. Suomi vs. USA -olympialaiset, joihin sisältyi ainakin mölkkyä, tikkaa, dartsia, hevosenkenkää, biljardia, beer pongia ja grillausta, retki Emporiaan minivanissa, tailgatingia ennen Royals-peliä, jonka läpi uuden lempinimen (Kynttyrä) saanut Pottu nukkui. Pikkuneiti kävi lääkärissäkin kehuttavana. Pituutta oli reilun viiden viikoin ikäisellä jo 56,5 cm (+ 8 cm syntymästä), ja painoa napakat 4,6 kiloa (+ 1,2 kg syntymästä). 1-kuukautissynttäreitäkin juhlittiin.
Minä kävin maanantaina jälkitarkastuksessa, ja kaikki oli oikein mainiosti. Raskausajan ja siitä toipumisen voi nyt jättää ihan virallisesti taakseen. Kävin eilen uimassakin, oikein luvan kanssa. Tänä kesänä altaassa lillimistä onkin tullut harrastettua valitettavan vähän, tulehdusriskin pelossa ja jopa lääkärin kiellosta synnytyksen jälkeen (vaikka ehkä kävin pari kertaa viilentelemässä...).
Mielessä on käynyt vielä palaaminen synnytyskokemuksiin rapakon tällä puolen, mutta nyt ei taida aika eikä mielenkiinto riittää siihen paneutumiseen. Äiti toi mukanaan ommeltavan ryijypaketin, jonka kimpussa olen etusormi kipeänä häärännyt, ja mieli tekisi nytkin kaivaa neulat ja nukkasekoitukset esille. Järkevämpää olisi kuitenkin taklata kasvavat pyykki- ja tiskikasat. Ainuu sisko tulee ylihuomenna (!!!), ja haluaisin tarjota tutulle vieraalle puhtaat lakanat ja astiat.
Loppukevennykseksi voisin kertoa vielä viimeöisistä painajaisista. Ensimmäisessä muutettiin appivanhempien kanssa pieneen asuntoon ja myytiin tämä talo. Hrr. Toisessa oltiin vanhempieni luona kylässä, kun yhtäkkiä piha täyttyi poliisiautoista ja -sedistä, jotka retuuttivat Usvan melko väkivaltaisesti maijaan. Mitähän koiruuksia lie tehnyt.
