2015

On jälleen vuosikatsauksen aika! Mitäs tulikaan tehtyä...

Tammikuussa:

• Masistelin pitkää ja hitaasti matelevaa talvea, vaikka olin juuri saanut tietää olevani raskaana. Tai ehkä juuri sen vuoksi.
• Sain valmiiksi toisen virkatun pehmolelun - lohikäärmeen.
• Menetimme äkillisesti perheenjäsenen.
• Kävimme Scottyn kanssa riekkumassa rokkikeikalla. Tai Scotty riekkui ja minä join vettä.

Hei hei, Lumi.

Helmikuussa:

• Meidän 2,5-vuotias puhui kielillä.
• Paasasin amerikkalaisista uskon asioista ja tuhkarokosta.
• Scotty yllätti minut kirjoittamalla blogimerkinnän - vieläpä rakkaudesta. Muistelin myös sopivasti sitä, kun mies lemppasi minut. Ekan kerran.
• Kävimme pikaisesti Oklahoma Cityssä ja vähän pidemmän kaavan mukaan Dallasissa kannustamassa Kari Lehtosta, enkä viitsinyt nimetä reissusta kertovaa merkintää Anni Does Dallas.

Dallasissa oltiin otettu silmä käteen.

Maaliskuussa:

• Hepulikoira Sisu muutti meille, enkä onnistunut yrityksessäni olla hipsteri.
• Listasin kymmenen päätä rapsututtavinta asiaa nykyisestä kotimaastani.
• Kerroin meidän keskenkasvuisten kuulumisia ja totesin kissan egon paisuneen entisestään.
• Haaveilin Suomi-herkuista ja odottelin vieraita. Taisinpa tuntea ensimmäiset vauvan liikkeetkin.

Usva ja Sisu. Kaverit hetken aikaa.

Huhtikuussa:

• Paljastin pienen suuren salaisuuden.
• Kirosin vakuutusyhtiötä ja haikailin suomalaisten neuvolapalveluiden perään.
• Meillä kylvettiin kielissä, tarkemmin ottaen suomen kielessä.
• Vertailin raskaudenaikaisia ravintosuosituksia kahden maan välillä ja muistelin sitä, kun Scotty lemppasi minut. Toisen kerran.

Ulkoilutin myös (tässä kuvassa 20 viikkoa vanhaa) vauvapömppöä baseball-peleissä.

Toukokuussa:

• Tunnustin olevani koukussa. Virkkuukoukussa.
• Vetäisin hatusta ruisleipäsreseptin, joka lähti elämään vähän omaa elämäänsä.
• Nurisin miesten ja naisten rooleista ja manasin jälleen kokolattiamatot sinne ihan alimpaan manalaan, koska koira ripuloi.
• Pieni neiti taisi saada ensimmäisen mielikuvitusystävänsä, naapuruston ystävällisen lohikäärmeen.

Ramppasimme edelleen baseball-peleissä. Straight outta Kauffman.

Kesäkuussa:

• Kirjoitin odottamisesta ja yritin oppia menneistä virheistä.
• Täytin vuosia Minnesotassa.
• Päähänpistosta tuli pikaisesti totta ja ostimme mökin ja melkein saunan.
• Tuli kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun muutimme Scottyn kanssa Atlantin yli.

Sanoinko jo, että kävimme paljon baseball-peleissä? Tässä kuvassa vaihteeksi Minneapolisin stadionilla.

Heinäkuussa:

• Meillä oli ihan yhtäkkiä kolmevuotias lapsi, jonka syntymäpäivän ilta vietettiin osittain kellarissa tornadovaroituksen takia.
• Pohdiskelin eeppisiä ilmavaivoja.
• Remontoimme remonttia kipeästi kaipaavaa mökkiä.
• Ruikutin rannalla ja simuloin Suomea.

Mökkiranta.

Elokuussa:

• Tuskastelin muumimammamaista oloani (raskausviikko 35).
• Tuskastelin vakuutusyhtiötämme ja muumimammamaista oloani (raskausviikko 36).
• Iloitsin mökin sisärempan (melkein) valmistumista.
• Pelkäsin lääkärille soittamista ja tuskastelin muumimammamaista oloani (raskausviikko 37).

Hihittelin myös pippeliteltoille ja tuskastelin muumimammamaista oloani (raskausviikko 38).

Syyskuussa:

• Tapahtuikos silloin mitään jännää? Ai niin, taisin synnyttää.
• Myönsin viimeinkin itselleni olevani huono pyykkäri.
• Totuttelimme uuteen arkeen kahden lapsen kanssa.
• Muistelin niitä aikoja, kun Scotty mietti Suomeen muuttamista ja haaveili yhteenpaluusta.

Esittelin myös paikallista sairaalamuotia.

Lokakuussa:

• Valitin jälleen kerran meidän jaskamaisesta vakuutuksesta ja isosta sairaalalaskusta, vaikka koko kirjoituksen pointti oli olla valittamatta.
• Muistelin sitä, kun Scottyn ja minun suhteestä tuli viimeinkin oikein Facebook-virallinen.
• Mökki sai laiturin.
• Maalasin mummon ja ukin huoneen vauvan nukkuessa.

Vietiin vauveli hetken mielijohteesta ensimmäiseen baseball-peliinsä, ja heti pudotuspelien toiselle kierrokselle.

Marraskuussa:

• Juhlimme maailmanmestaruutta 800 000:n muun innokkaan kanssa.
• Muistelin jälleennäkemistä Scottyn kanssa puolen vuoden erossaolon jälkeen.
• Vietimme aivan mahtavan loman mummon ja ukin kanssa.
• Toivoin, että mieheni ymmärtäisi suomea ja suomalaisuutta paremmin, mutta olin toisaalta onnellinen siitä, mitä kaikkea kahden kulttuurin suhde pitää sisällään.

Olihan porukkaa.

Joulukuussa:

• Aloitin kodin ulkopuoliset työt kodin sisältä käsin ja pohdiskelin vähän amerikkalaista kotiäitikulttuuria.
• Meille muutti kaksi mielikuvitusystävää, todella, todella ystävällinen jättiläinen nimeltä James ja Better Iita.
• Paljastin, missä asioissa olen amerikkalaistunut ja missä en.
• Kirjoittelin kahden erikielisen ihmisen jälkikasvun nimeämiseen liittyvistä dilemmoista.

Tämä hymypoika oppi kierähtämään selältä mahalleen ja mahalta selälleen.

Tänään:

• Olen jonglöörannut töiden, töihin palanneen miehen, kahden lapsen ja kahden koiran kanssa. Välillä jopa onnistuneesti.

Mainiota uutta vuotta kaikille lukijoille ja kiitos, että olette olemassa!