Kansas Cityssä on meitä suomalaisia pieni mutta pippurinen joukko, joka on kokoontunut juhlimaan itsenäistä Suomea jo useampana vuotena. Tänä vuonna olo on erityisen juhlallinen ja jopa melkein juhlava hätäisesti tekaistun kampauksen ja meikin jälkeen. Suomi täyttää keskiviikkona 100 vuotta (hei, ootteko kuulleet?), ja me juhlimme tänään.
Vetistelin jo eilen Finlandia-hymnin tahtiin. Tästä ei hyvä heilu.
Kaulasta löytyy tänään suomalaista osaamista Taigakorun Aurinko-riipuksen muodossa, korvia koristaa pikkuruiset napit, joissa on siniristilippumme, ranteessa on Leijona-kello. En sentään laittanut Reinoja jalkaan.
Meidän tarjoilu hoidetaan tänäkin vuonna nyyttikestimäisesti. Me viemme punajuurilaatikkoa, ja satunpa tietämään, että tänään päästään maistelemaan myös mm. peurankäristystä ja sahtia. Luulen, että meidän on myös pakko kuunnella Batin ja Ryydin Ehtaa tavaraa, jos sahti pääsee loppumaan.
Ehkä muutenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti