maanantai 3. helmikuuta 2014

Super Bo(ring)wl XLVIII... eli small talkia säästä ja kuvia baseball-pelaajista

Lauantaiaamu valkeni, kirjaimellisesti. Kansas City lähiöineen peittyi paksuun jäähuntuun perjantaisen sade-/lumi-/räntärintaman jälkeen. Normaalisti oltaisiin jääty kotiin peiton alle laiskottelemaan, mutta baseball-joukkueemme fanitapahtuma downtownissa sai meidät uskaltautumaan liukkaille teille.

Tulipa taas todistettua, että liukkaan kelin ajoharjoittelu olisi täälläkin ihan hyvä lisä ajokorttivaatimuksiin. Kesärenkaat, osaamattomat kuskit ja jäinen/sohjoinen moottoritie ovat erittäin huono yhdistelmä. Reilun puolen tunnin matkalla ehdittiin nähdä ainakin kaksi tusinaa autoja kaiteisiin kolhiintuneina, ympäri pyörähtäneinä, penkkaan jumittuneina. Paluumatkalla, tiepinnan ollessa jo hyvässä ajokunnossa, joku sankari demonstroi ihan ilmaiseksi, mitä liian kova vauhti ja nopeat liikkeet sohjokasan yli saavat aikaan -- komeat piruetit ja erittäin läheltä piti -tilanteen takaa tulevan auton kanssa.

No mutta, Royals FanFest oli ehdottomasti luistelun ja väistelyn arvoinen kokemus. Moni oli tuonut koko fanikama-arsenaalinsa nimikirjoitettaviksi, ja heidän päivä sujuikin jonosta toiseen rynnätessä. Meitä ei jonottaminen juurikaan kiinnostanut, ei varsinkaan lapsen kanssa, mutta saatiin silti kulutettua monta tuntia (ja dollaria!) messukeskuksessa kierrellen ja ihmetellen.

Ryan Lefebvre, Fox Sports Kansas City -kanavan selostaja ja Ned Yost, Royalsien manageri (eli päävalmentaja).
Sluggerrr!
Eric Hosmer haastateltavana.
Alex Gordon faneineen.
Lorenzo Cain. Sydän!
Lapsille tekemistä.
Aikuisille tekemistä.
En ostanut, vaikkei olisi maksanut kuin satasen!
Vaikka kengät jäivät ostamatta, niin kellariin sentään löytyi vähän tilanjakajia.
Maailmanmestarit vuosimallia 1985. Koska USA (+ Kanada) = maailma.
Amerikkalainen jalkapallokin sai eilen uunituoreet maailmanmestarit (koska USA = maailma), Seattle Seahawksin. Vaikka aluksi nautinkin suunnattomasti rakkaan vihollisen mahalaskusta, niin itse ottelu oli lopulta aika tylsää katsottavaa. 43-8. Jotenkin... noloa. Puoliaikashow oli ok (en rakasta Bruno Marsia), mainokset ok. Ruoka ja seura mainiota. Voiton puolelle siis jäätiin. Pun intended.

Asiaankuuluvat varusteet.
Tämä taisi liikuttaa eniten:


Tämä taas nauratti:


Ja tämä:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti