Perinneperjantai: Joulukalenteri

Scottyn muuttopäivä varmistui, ja minä pääsin jälleen kerran (ja viimeisen kerran!) laskemaan päiviä jälleennäkemiseen. Miehen perhe valmistautui nuorimmaisen lapsen lähtöön maailmalle, eikä hyvästien sanominen ollut yhdellekään osapuolelle mitenkään helppoa. Luonnollisesti. Kulttuurierot tulivat esille siinä, kun mieheltä kysyttiin ihan tosissaan, nukkuisiko hän sohvalla, sillä tulevassa asunnossamme oli vain yksi makuuhuone.

Joo ei.

Kaivelen perjantaisin vanhaan blogiini tallennettuja kaukosuhdemuistoja. Aiemmat osat löytyvät täältä.

Sunnuntai 13.7.2008 klo 14:40

"I'm Going to Live With My Girlfriend!"

S on ollut oleskeluluvasta vähintään yhtä innoissaan kuin minä, mikä taisi vähän yllättääkin minut. Ja taidanpa tietää, miksi. Juteltiin äidin kanssa pari päivää sitten siitä, miten S olisi voinut reagoida passiin liimattuun paperinpalaseen toisellakin tavalla. Ihan päinvastaisella tavalla.

Sehän olisi voinut mennä pieneen paniikkiin siitä, että sen pitää ihan oikeasti lähteä Yhdysvalloista, perheensä ja ystäviensä luota. Todellisuus olisi voinut vähän säikäyttää sitä. Mutta ei. Kaikki tietävät nyt työpaikalla S:n Suomi-suunnitelmista, viimeinen työpäiväkin on päätetty. S sanoi eilen, että hän voi vihdoinkin olla rehellinen ihan kaikille. Kaikesta. Se kuulemma tuntuu hyvältä. Ymmärtäähän tuon.

Muun muassa "I can't wait!" ja "I am going to live with my girlfriend!" on kuulunut kuulokkeista ihan pariin otteeseen. S:n innostuneisuus juuri tuosta yhdessä asumisesta on jotenkin hellyttävää. Se oli sille ISO juttu. Tässä yksi ilta kerroin sille, miten odotan sitä, että saan laittaa asuntomme, kotimme, kuntoon. Hyvä etten puhunut jo verhojen väristä. S ei vaikuttanut ihan yhtä innokkaalta suunnittelemaan sisustusta, ja taisin vähän ärsyyntyäkin siitä. Mutta ärsyyntyneisyys hävisi aika nopeasti, kun S selitti kantaansa. Se sanoi, ettei se ole tulossa Suomeen minkään hienon asunnon takia. Se on tulossa tänne, että voisi vihdoin elää ja olla kanssani. Aww. Tosin eilen se pyysi minua lähettämään kuvia asunnosta, jotta se voi näyttää tulevasta asumuksestaan kuvia kotiväelleen...

Kotiväestä puheen ollen. S:n perhe ei ole ollut ihan yhtä innoissaan kuin S. Äiti itkee jo nyt sitä, ettei S välttämättä tule jouluksi kotiin. Isä kysyy joka kerta poikaa nähdessään "Are you really going?". Sisko osoittaa mieltään, kun vuokralainen on muuttamassa pois. Veli on sentään ollut sen verran innoissaan, että on kysellyt Xboxia lainaan pariksi vuodeksi. Sen oma kun taisi hajota.

Vaan S:n into ei ota laantuakseen. Se sanoi, että tätä on nyt odotettu ja suunniteltu niin pitkään, että enää ei peräännytä. Ei edes tee mieli perääntyä. Se on hyvällä tuulella ihan koko ajan. Se hymyilee ja hyräilee. Juttelee maailman mukavimpia juttuja. Se taitaa olla aika onnellinen.

Tiistai 15.7.2008 klo 22:42

The Joulukalenteri