maanantai 18. huhtikuuta 2016

Ulkosuomalaisen nöyrä hetki

"Lentävähän ne lentokoneet toiseenkin suuntaan."

Veikkaan, että lähes jokaisen ulkosuomalaisen suusta on lipsahtanut ylläolevan kaltainen lause. Minunkin. Kun asuu kaukana kotimaahan jääneistä perheestä ja ystävistä, on kovan paineen alla käyttää kaikki liikenevät lomapäivät ja matkakassaan tiputetut harvat roposensa Suomessa käymiseen.

Toiselle mantereelle matkaaminen ei ole halpaa puuhaa - Yhdysvalloista alkava yhden hengen edestakainen lentomatka maksaa helposti yli tuhat dollaria/euroa. Rahan lisäksi aikakin on kortilla, sillä täkäläisillä lomapäivillä ei juurikaan juhlita. On todella tavallista, ettei vuosilomaa liikene paria viikkoa - jos sitäkään - enempää. Kun tulee aika alkaa tehdä kesän lomasuunnitelmia, vaihtoehtoja ei ole montaa. Jos haluaa nähdä perhettä ja ystäviä (ja syödä salmiakkia), on lennettävä Suomeen.

Savusaunakin on aika hyvä bonus.

Niinä pimeimpinä hetkinä, kun Suomesta käsin kysellään, milloin seuraava reissu on, ja miettii, mitä kaikkea Suomi-lentolippuihin käytetyillä tonneilla olisi voinut nähdä ja kokea, tulee väkisinkin mieleen, että ne lentokoneet todellakin lentävät toiseenkin suuntaan.

Tämän merkinnän tarkoitus ei kuitenkaan ollut suinkaan tällaisista ensimmäisen maailman ongelmista valittaminen. Päinvastoin. Ymmärrän nimittäin täysin, miksi minun odotetaan matkustavan Suomeen kaveritreffeille, eikä toisin päin.

Kikkelis kokkelis, mitäs läksit nii.

Minähän se taisin olla se, joka pakkasi kimpsut sekä kampsut ja muutin valtameren taa. Ihan ite, vapaaehtoisesti. On paljon kustannustehokkaampaa palauttaa tuhlaajatytär hetkeksi Suomeen, kuin olettaa, että Suomeen jääneet läheiset käyttäisivät vuorostaan ihan yhtä kallisarvoiset lomansa (ja euronsa) minun luokseni ja vuokseni lentämiseen. Minuahan (tai noita jälkeläisiäni) he kai pääsääntöisesti olisivat tulossa katsomaan, sillä...

Kansas Cityssä käyminen ei todennäköisesti ole kenenkään bucket listillä, eli sarjassamme pakko nähdä.

Jos asuisin jossain vähän glamourimmassa tai tunnetummassa paikassa, voisi ehkä odottaakin suurta vierailijaryntäystä. Samalla reissulla voisi moikata vanhaa kaveria ja nähdä Empire State Buildingin, Kalliovuoret tai vaikkapa ikonisen Hollywood-kyltin. Vaikka Kansas Cityssä onkin ihan oikeasti paljon tekemistä ja näkemistä, ei se ole läheskään yhtä kiinnostava lomakohde kuin New York, Colorado tai Kalifornia.

Mutta tiedättekö mitä?

Matkan pituudesta ja kohteen epähohdokkuudesta huolimatta tähän suuntaan tulevilla lennoilla on ollut erittäin tuttuja kasvoja. Vaikka itse en ole Suomessa vuosittain päässyt käymään, ei ole kulunut yhtään vuotta, jolloin meidän vierashuoneen sänkyyn ei olisi kaatunut väsyneitä suomalaisia matkaajia. Jotkut ovat käyneet kerran, jotkut monta. Jotkut niin monta, että vierashuoneen nimi on lapsen mielestä "mummo and ukki's room".

On pakko olla kiitollinen. Kun minä matkustan Suomeen, siellä odottaa perhe, ystävät ja salmiakki. Ainoa harmitus on se, ettei sen vaivaisen pariviikkoisen aikana ehdi mitenkään nähdä kaikkia, ja lähtiessä ikävä on kahta kamalampi. Yksi reissu antaa niin paljon, ettei oikeasti voi olla lainkaan pahoillaan siitä, että on "pakko" käydä taas Suomessa. Heinäkuun lopulle päivätyt liput polttelevat jo takataskussa, ja matkakuume hipoo vaarallisia lukemia. Voin jo melkein maistaa suomalaisen herkkujuuston ja ekan terassisiiderin kavereiden kanssa, tuntea savusaunan lempeästi ylle hiipivän löylyn, ja nähdä sen riemun lapsen kasvoilla, kun mummo ja ukki ovat lentokentällä vastassa. Kertonee jotain siitä "pakosta".

Tänne päin tulijat eivät pääse tappamaan kovinkaan montaa kärpästä yhdellä iskulla. Siitäkin huolimatta merkkasin vast'ikään kalenteriin alustavasti lapsuudeystäväni kolmannen reissun meidän luokse. Hiekkalaatikolta ja kuralätäköistä alkanut ystävyys ei ole välimatkasta hätkähtänyt. Vetää aika nöyräksi. Tiedän nimittäin, kuinka pitkä on matka, kuinka kotia ei näy.

14 kommenttia:

  1. Vaikka noi vuoret on hienoja, niin ensisijaisesti iso osa meidän tän kevään vieraista (viisi eri poppoota!) taitaa silti tulla meitä katsomaan, ja eihän siitä voi olla kuin äärimmäisen tyytyväinen.

    Mä taas olen päässyt aika hyvin yli vierailupaineista, ja nyt ollaan ihan oikeasti päästy miettimään, mitä me halutaan kesälomalla tehdä: Suomeen vai esim Kanadaan? Suomi tuntuu tällä hetkellä vievän voiton - en ole nähnyt Suomen kesää pariin vuoteen - mutta valitettavasti kaikkein todennäköisin lopputulos tälle ihmettelylle on, että mulla ei ole kesälomaa ollenkaan. Eipä tarvii siinä tapauksessa miettiä minne lähtisi. Vähän olen myrtsi mutta tuleehan noita kesiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillähän on ollut kivasti vieraita! :) En kyllä yhtään epäile, etteikö matkan päätarkoitus olisi ollut juuri teidän luona kyläily, mutta tuskin ne vuoret ovat varsinaisesti haitanneetkaan. ;)

      Minä en ehtinyt päästä paineista eroon, ennen kuin tuota jälkikasvua ilmestyi, enkä usko, että tilanne miksikään muuttuu, ennen kuin he ovat tarpeeksi isoja kertomaan meille, mitä haluavat tehdä (ja silloinkin tyrannivanhemmat päättävät heidän puolestaan haha). Perhe ja yhteinen aika on tässä vaiheessa tärkeämpää kuin uudet maisemat. Matkustella ehtii myöhemminkin - toivon ainakin niin!

      Pidetään peukkuja, että teidän lomasuunnitelmat toteutuu!

      Poista
  2. Saako Jenkeistä tuore- tai sulatejuustoa ja jos saa niin mikä se on englanniksi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa allapa tulikin jo kattava vastaus. :)

      Poista
  3. Mieheni ynnäsi jokin aika sitten, että meillä on mennyt noin yhden asunnon hinta (yksiö tai kaksio suomalaisessa kaupungissa) matkustamiseen Amerikan ja Suomen väliä. Mutta ei meillä lasketa ;). Suomesta päin ei ole kauheta ruuhkaa ollut: osa on liian vanhoja matkustamaan, jotkut ei uskalla, joillakin ei ole rahaa, joku inhoaa Amerikkaa, joku ei pääse vaikka haluaisi, joku haluaa viettää lomat kotiympyröissä. Jotkut ovat käyneet monta kertaa, ja joillekin on jäänyt kaipuu tulla joskus uudelleen.

    "Pakko" on ollut matkustaa Suomeen lomalle väh. kerran vuodessa, ja joskus kaksikin, jos haluaa tavata sukulaisia. Ystäviä ei useinkaan ehdi tavata, kun kaikki eivät asu samassa paikassa. Heitä olen aina luvannut tavata meillä kotona :).

    Tuorejuusto on cream cheese ja sulatejuustoa ei oikein ole, mutta cheese spread kannattaa huomioida. Ei kaikki kuitenkaan ole hyviä, mutta euroopasta tuodut yleensä on, esim. Kerrygold cheese spread.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän vuosien varrella näistä matkoista kertyy varmasti sievoinen summa, mutta aika arvokkaita ne Suomesta mukaan haetut muistotkin onneksi ovat. :) Ja hehee, ei lasketa!

      Meillä on ollut tavoitteena käydä puolentoista vuoden välein (vuorotellen kesällä ja jouluna), mutta viime jouluna ei viitsitty matkustaa ihan pienen ihmisen kanssa, joten tuli vähän pidempi tauko. Toivottavasti päästään nyt ottamaan taas rytmistä kiinni! Tuo keskitetty kaveritapaaminen on kyllä hyvä vaihtoehto, kun ei mitenkään ehdi käydä ympäri Suomea levittäytyneiden ystävien luona. :)

      Poista
  4. Tästä aiheesta on munkin pitänyt kirjoittaa ja nyt se on taas ajankohtainen, kun kesälomasuunnitelmia tehdään. Mun ja siipan pohjois-pohjalaisvanhemmat ovat mielestään sen verran vanhoja ja maalaisia, ettei ne todellakaan matkusta tänne päin (mun äitiä lukuun ottamatta), eikä täällä ystäviäkään ole ruuhkaksi asti näkynyt, vaikka Roomassa olis muutakin nähtävää, ku meidät ja tarjouslentojakin on aika usein.
    Kesän lähestyessä kysellään, milloin te tuutte, pidetään siis itsestään selvyytenä, että vietämme lomamme Suomessa. No, itsehän olemme tosin tämän osin aiheuttaneet, kun pidemmät lomat on lasten vuoksi - ja toivomuksesta - Suomessa oltu. Mut nyt kun teinit ei enää mökillä ja mummolassa (eli olemattomien verkkoyhteyksien päässä) olo oikein nappaa, niin muitakin lomasuunnitelmia tekis mieli tehdä. Ja ehkä sit joutuu muistuttamaan tosiaan, et kulkee ne koneet tähän suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Euroopan sisällä saattaisin olla vähän ahneempi vieraiden suhteen, sillä välimatkat eivät enää ole mitenkään kamalan pitkiä tai matkat kalliita. :/ Jännä nähdä, mitä meidän lapsukaiset myöhemmin Suomen-matkoista tuumailevat. Haluan ehdottomasti pitää huolta siitä, että läheiset välit savolaisiin sukulaisiin säilyvät, mutta toisaalta olisi kiva nähdä yhdessä vähän muutakin maailmaa. Pitäisi vissiin voittaa lotossa ja ruveta vapaaneuvokseksi ja maailmanympärimatkaajaksi!

      Poista
  5. Meillä taas on mietitty, että olisi sama vaikka muutettaisiinkin ulkomaille, kun Suomessakin se 500-600 kilometriä tuntuu olevan paljon pidempi matka meillepäin kuin toiseen suuntaan. Eli vaikka matkustamiseen ei ihan yhtä paljon tunteja ja rahaa tarvitsekaan käyttää, niin välillä on kyllä melkoinen paine miettiä matkustetaanko sukuloimaan vai johonkin omaa perhettä houkuttelevaan lomakohteeseen. Onneksi sukulaislomatkin ovat mukavia, mutta yritän kyllä itse pitää mielessä sen, että ne "lentokoneet ja junat kulkevat toiseenkin suuntaan". Olipa se manner mikä tahansa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, uskon kyllä, että tämä sama ilmiö esiintyy pienemmässäkin mittakaavassa - ja siellä ei voi edes enää oikein piiloutua matkan vaikeuden/pituuden/hinnan taakse! Yhdensuuntaiset ihmissuhteet eivät ole kovin kivoja. :/

      Poista
  6. Mä en ole tänä vuonna menossa Suomeen näillä näkymin ainakaan, mikä on suuresti järkyttänyt esim. osaa perheenjäsenistäni. Olettivat tietty, että kyllä se Emmi sieltä vähintään kerran vuodessa tulee "kotona" käymään. Parhaita on kommentit tyyliä "mutta nähdäänhän me sitten jouluna kuitenkin" kun olen yrittänyt houkutella tännekin päin käymään. Mutta tosiaan, itsepähän soppani keitin ja lähdin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti raha ei kasva täällä USA:ssakaan (!) puissa, joten joskus kyllä vähän ahdistaa nuo odotukset siitä, että meikäläiset lentävät aina Suomeen. :/ Samaan hengenvetoon on kyllä sitten tosiaan todettava, että meidän vierassänky on ollut yllättävän kovassa käytössä, ja esimerkiksi omat vanhemmat ovat kuluttaneet lentokoneen penkkejä melkoisesti. Ehkä se kultainen keskitie, jolla kaikki ovat tyytyväisiä, löytyy joskus - itse en ole sitä vielä löytänyt. ;)

      Poista
  7. Ystävät ja perhe.
    Niille ei edes rahassa voi laittaa mittaa.
    Suomi-lippubooking siis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä niin. :) Ei taida tästä maailmasta sen arvokkaampia asioita enää löytyä.

      Poista