perjantai 26. joulukuuta 2014

Perinneperjantai: Valmiiksi ikävä

Täällä on herkuteltu sen verran onnistuneesti, että ruoansulatus on ilmeisesti vienyt aimo osan aivokapasiteetista. Senpä vuoksi en edes yritä kehitellä kummoisempia esipuheita tämän viikon bloginostoille.

Sen kuitenkin sanon, että taisin olla vähän ihastunut, jos se ei välity alla olevista teksteistä.

Kaivelen perjantaisin vanhaan blogiini tallennettuja kaukosuhdemuistoja. Aiemmat osat löytyvät täältä.


Perjantai 17.11.2006 klo 10:37

Miksi sinä kesytit minut?

Ei sen näin pitänyt mennä. Meidän piti vain kuluttaa aikaa yhdessä siihen asti, kun yhteinen aika loppuu. Ei pitänyt puhua tulevaisuudesta, koska sitä ei ollut.

Vaan toisinpa kävi. Ollaan kohta vietetty kaksi viikkoa yhdessä melkein vuorokaudet läpeensä. Parissa viikossakin ehtii tutustua toiseen ihmiseen, jos vain kiinnostusta riittää. Ja sitä tuntuu riittävän. Molemmin puolin. Toisaalta pari viikkoa on niin lyhyt aika, että tulevaisuudesta ei pitäisi vielä puhua, mutta koska yhteinen aika on käymässä vähiin, on pakko nostaa kissa pöydälle.

Yhteinen tulevaisuus on silti vielä tietysti aivan auki. Toisella on selkeät suunnitelmat ja edessä loistava tulevaisuus. Toisella ei. Toinen valmistuu kuukauden päästä ja tietää mitä elämältään haluaa. Toinen haahuilee päämäärättömästi ja yrittää keksiä, mikä hänestä tulee isona. Pienoinen välimatkakin lyö luonnollisesti kapuloita rattaisiin.

264928.jpg  264933.jpg

Pitää edetä rauhallisesti.

Siihen ei vain taida olla tarpeeksi aikaa.

Maanantai 20.11.2006 klo 10:36

Kuka voisi kellot seisauttaa?

M
ihin tämä kuukausi on livahtanut? Nyt olisi hyvä hetki keksiä joku keino, jolla ajankulun saisi pysähtymään tai ainakin hidastumaan. Joulukuun puoliväli lähestyy uhkaavasti. Toisaalta on mukava (todella mukava!) lähteä jouluksi kotiin, mutta toisaalta joulukuun puolivälin jälkeen en voi enää nähdä tiettyä amerikkalaista joka päivä. Se on vähän tyhmempi juttu.

Valvoin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sitten lopulta vartin yli kahdeksaan. Ehdin nukkua kolme ja puoli tuntia, ennen kuin yötyöläinen tuli hakemaan. Mentiin katsomaan Raiders - Chiefs -ottelua Tomin luokse. Tiukan ottelun jälkeen heiteltiin vähän amerikkalaista jalkapalloa, ja sen jälkeen katsottiin vähän lisää jalkapalloa ja leikittiin Handbanana-pennun kanssa. Käytiin vielä syömässä calzonet ennen kuin mentiin nukkumaan. Kello taisi olla siinä vaiheessa seitsemän tai kahdeksan. No nyt ei väsytä.

Nyt voisi vaikka valmistautua kouluunlähtöä varten. Onhan tässä reilu vartti aikaa.

2 kommenttia:

  1. Hauska sattuma, meillä oli vähän sama juttu Phillin kanssa. Tavattiin syyskuun loppupuolella ja joulukuun puolivälissä Phillillä oli edessä muutto Hawaijille. Tulevaisuus ja kaukosuhde tulivat kuvioihin aika äkkiä :). Mutta hyvinhän meille kummallekin sitten kävi! Harmi kun minä en kirjoittanut blogia tai päiväkirjaa noihin aikoihin... Olisi kiva lueskella nyt jälkikäteen, kun aika on kullannut aika monta muistoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa tosiaan tutulta. :) Onneksi molemmissa tapauksissa oli loppu hyvin, kaikki hyvin!

      Vähän muistelen, että vanhan blogin puolelta on tulossa melkoisia valitusvirsiä kaukosuhdeajoilta... ;)

      Poista