keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

"Järvi on pilalla!"

"It's ruined, daddy. The lake is ruined, and the dock broked [sic]."

On ilmoja pidellyt. Vettä tuli viime viikolla niin paljon, että meidän pikkuruinen mökki(teko)järvi tulvi; juuri pitkän ja kesän alkua monille tarkoittavan Memorial Day -viikonlopun alla. Meidän oli tarkoitus mennä viikonloppuna mökille vähän rakennushommiin ja paljon leikkimään vedessä, mutta vähän toisin kävi.

Perjantaiaamuna järvinaapuruston Facebook-sivu alkoi täyttyä surkeista kuvista. Vedenpinta oli noussut niin paljon, että monilla oli talossa/mökissä vettä. Piharakennusten kattoja pilkotti roskaisen veden alta, ja puita näytti kasvavan keskellä poukamaa. Mökkinaapurimme laittoi meille kuvan laituristamme, jonka kävelysillasta olisi voinut tehdä seinäkiipeilyradan. Tilanne alkoi huolestuttaa sen verran paljon, että pian oli auton takapenkki täynnä lapsia, ja suuntasimme menopelin kohti pohjoista Lawrencea ja ohi. Vaikka olimme suunnitelleet menevämme mökille lauantaina, tuntui siltä, että vahingot piti käydä tarkastamassa jo perjantaina. Niin, ja varmistamassa, ettei rannassa sijainneen valotolpan sähköt olleet päällä. Valotolpan, joka oli nyt veden vallassa.

Olihan se näky melkoinen. Rannassa kellui ratapölkkyä ja naapurin kävelysiltaa. Roskaa. Ihan kamalasti roskaa. Vesi oli niin korkealla, että ylös rinteeseen vedetty polkuvene kellui. Ylösalaisin, mutta kellui kuitenkin. Onneksi oli puussa kiinni.

Mökistä tulvi vastaan, ei onneksi vettä, mutta aika tömäkkä haju. Jyrkkä rinne oli antanut vedelle vauhtia niin paljon, että sitä oli päässyt sisälle takaseinän kautta, mutta onneksi vain sen verran, että räsymatot olivat sen sienimäisesti betonilattialta pystyneet itseensä imemään. Tästä selvittäisiin mattopyykillä. Pelkällä mattopyykillä ja rannan siivoamisella. Mökin tuuletuksella.




Vertailun vuoksi:



Kotimatkalla ajoimme jälleen Kansas-joen yli. Se kuohusi mutaisena, pelottavana massana päättäväisesti kohti Kansas Cityä, kun vain viikkoja aiemmin olimme nähneet kalastajan veneensä kanssa keskellä jokea olleella hiekkasärkällä. Tuulilasiin napsahteli hetkeä myöhemmin sadepisaroita, ja luoteessa vettä tasaisesti tiputellut myrskypilvi näytti suuntaavan uhkaavasti kohti tuttua järveä. Padossa ei onneksi taitaisi riittää korkeus siihen, että vedenpinta nousisi niin paljon, että mökki tai sauna uisi.

"It's ruined, daddy. The lake is ruined, and the dock broked [sic]", lapsi raportoi kulmat kurtussa iltapäivällä kotiin palanneelle isälleen. Yritimme selittää, ettei järvi ollut pilalla, eikä laiturikaan (toivottavasti!) rikki. Meidän pitäisi vain malttaa odottaa, että ylimääräinen vesi pääsisi valumaan pois.

Menimme lauantaina suunnitelmien mukaisesti mökille, ja vesi olikin jo laskusuunnassa. Kelluvaa moskaa oli vielä kuitenkin sen verran, ettei veteen ollut oikein turvallista pääsyä, joten oli turvallisempaa pitää pienet uimarit poissa järvestä. Sunnuntaina laiturille pääsi jo verrattain helposti tarpomalla mutaisen vallihaudan yli, vaikkakin kävelysiltaa piti kiivetä edelleen hieman Gladiaattorit-tyylisesti. Kaikki halukkaat pääsivät polskimaan.

Pieni mies päätti vesittää suunnitelmiamme vielä kuitenkin lisää, sillä ei suostunut nukkumaan päikkäreitä eikä yökkäreitä kunnolla, mikä tietysti tarkoitti 26 neliön kokoisessa tönössä sitä, ettei kukaan muukaan sitten oikein saanut levättyä. Ajelimme sunnuntai-iltana kotiin, ja maanantaina mökiltä kuului ja näkyi sellaisia uutisia, että vesi oli laskeutunut jo melkein normaaleihin uomiinsa. Monilla on edessä isoja remontteja sisällä ja ulkona, mutta meillä taidettiin selvitä tosiaankin aika vähällä. Arvioimme, että vesi oli noussut noin puolisentoista metriä - ellei enemmän - ennen kuin pääsi lopulta purkautumaan padon toiselle puolelle pieniksi ja vähän isommiksikin puroiksi.

Toivotaan, että toista samanmoista tulvaa ei ihan heti tule. Todennäköisyys on ainakin sitä vastaan - edellinen yhtä iso tulva tapahtui yli 20 vuotta sitten, kertoivat järviveteraanit.

2 kommenttia:

  1. Oli kyllä onnea mukana, ettei hullummin käynyt! Ikävä olisi koko kesää viettää mökkiä remppaamalla ja vesivahinkoja korjatessa. Ja mattopyykkihän on ihan kivaa, hyvässä seurassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä! Sitä hommaa on tuolla muutenkin ihan riittävästi, joten onneksi ei tarvinnut lisätä tulvavahinkojen korjaamista listalle. :)

      Poista