perjantai 18. maaliskuuta 2016

Perinneperjantai: Häitä ja hedareita

Häästressiä ja viime hetken paniikkia oli ilmassa yhdellä jos toisellakin, ennen kuin Scottyn sisko asteli alttarille perinteiseen amerikkalaiseen tyyliin. Minua vähän jännitti koko suvun tapaaminen, mutta turhaanpa pelkäsin. Suomesta puhuttiin tietysti paljon, ja Scottyn sukulaiset kannustivat miekkosta lähtemään, jos ja kun sellainen mahdollisuus kerran oli.

Leikimme kotista tuoreen avioparin lähdettyä häämatkalle. Scotty kävi töissä, ja minä yritin työstää kandintutkielmaani - aika huonolla menestyksellä. Leikin kuitenkin suomenopettajaa, mutta menestykseni oli ja on ollut ilmeisesti huonoa siinäkin, sillä Scottyn kielitaito oli kahdeksan vuotta sitten melkein yhtä hyvä kuin nyt.

Kaivelen perjantaisin vanhaan blogiini tallennettuja kaukosuhdemuistoja. Aiemmat osat löytyvät täältä.


Maanantai 17.3.2008 klo 15:10

I Now Pronounce You Man and Wife

Hengissä ollaan. Kaikki. Koko viikonloppu sujui oikein hyvin, ja tulipa nyt sitten tavattua melkein kaikki S:n lähisukulaisetkin kerralla. Taisivat tykätä.

Perjantaina käytiin harjoittelemassa kirkossa ja syömässä thai-ravintolassa. Oli hauskaa, eikä draamasta ollut lopulta tietoakaan. Morsiuspari tuntui viihtyvän hyvin, vaikka seuraavan päivän juhlallisuudet selvästi jännittivät. S esitteli minut kaukaa tulleille sukulaisilleen, ja jotkut äityivät kehumaan oikein urakalla. Juttelin mm. Minnesotassa asuvan tädin kanssa, joka lupasi järjestää minulle opetustöitä Suomi-kylässä, if all else fails. Sama täti sanoi S:lle, että jos hänellä on mahdollisuus lähteä Suomeen, niin olisi parasta lähteä. Täti tulisi kuulemma käymään. Samaa se sanoi lauantaina. Ja vielä sunnuntainakin.

Sulhanen yritti ottaa itsestään kuvaa...

Lauantaina piti herätä aikaisin, kun S:n piti olla kirkossa paikalla jo puoliltapäivin valokuvausta varten. Ja minun piti ehtiä laittaa hiukset ja naamavärkki kuntoon. Käytiin perjantai-iltana vielä oluella parin suomalaisen tytön ja S:n vanhan tutun kanssa. Oli kiva nähdä tuttuja kasvoja. Aamulla sitten vähän väsytti. Eniten varmaan väsytti ajatus siitä, miten pitkä päivä oli edessä. Perjantaikin kun oli jo aikas työläs. Saatiin itsemme kuitenkin valmiiksi ajoissa. S oli niin komia smokissaan ettäh...

Itse vihkiminen oli kaunis ja katolinen. Morsian oli vähän hermostunut, muttei sitä sitten enää alttarilla huomannut. Morsian oli kaunis ja puku näyttävä pitkine laahuksineen. Kaikki sujui hyvin, ja taisipa kirkossa kostua silmäkulma jos toinenkin.

Vihkimisen jälkeen otettiin (taas) kuvia. Minutkin haluttiin perhepotretteihin. S:n sukulaiset naureskelivatkin, että S:n on parempi mennä minun kanssa naimisiin, koska minut on nyt ikuistettu koko suvun kanssa. Melkosta meininkiä...

Vastaanotto oli myöskin onnistunut. Se oli periaatteessa alkoholiton, mutta kummasti sitä vain yhden jos toisenkin posket punoittivat. Nähtiinpä mm. power slide tanssilattian läpi erään miehen toimesta. Me käyttäydyttiin hieman hillitymmin. Syötiin ja tanssittiin. Morsiamelta pääsi itku, kun tuli viimeisen tanssin aika.

Minä ja joku pikkuneiti.
'
Sulhanen ja minä.

S ja äitinsä.

Lähdettiin siitä kuitenkin jatkoille. Kaikki stressi tuntui purkautuvan baarissa, ja morsmaikku olikin vauhdissa. Sulhon piti jo vähän toppuutella vauhtia, kun löysi tuoreen vaimonsa lavalta bändin kanssa ilmatäytteinen kitara kourassa. Puhuttiin S:n kanssa pehmoisia ja istuttiin sylikkäin, ja joku tulikin onnittelemaan meitä naimisiinmenon johdosta.

lkkjjjjjjjjjjjjjjkkmmmmmmmmmmmm

Siinäpä terveiset sylissä makaavalta kissalta. Takaisin asiaan. Sunnuntaiaamu oli ollut aika rankka tuoreelle vaimolle, kun illan aikana nautitut ilmaiset shotit ottivat veronsa, mutta hyvin nuoripari jaksoi vieraita vielä viihdyttää brunssilla. Käytiin porukalla läpi viikonlopun tapahtumia, katseltiin kuvia kameroista, ja juteltiin niitä näitä. Niin, ja halailtiin ja hyvästeltiin. Yksi tädeistä silitteli poskeani ja ihmetteli ihoni pehmeyttä, kun taas yksi setä silitteli hiuksiani. Nää tykkää vissiin kosketella.

Summa summarum: Mahtava viikonloppu! Jäätiin S:n kanssa tänä aamuna talovahdeiksi, kun aviopari lähti häämatkalle Meksikoon. Kaikille taisi jäädä mukavat muistot näistä kolmesta päivästä. Joskin osa porukasta, kuten S:n ja samalla myös siis morsiamen vanhemmat, ovat varmasti helpottuneita, että tämä ruljanssi on ohi.

Vaikka alkuhan tuo vasta avioliitolle oli.

Keskiviikko 19.3.2008 klo 15:38

Hedari & hodari

Suomen verkkokurssi, 18. maaliskuuta, 2008:

S: kaunis :)

S: mina ei kaunis tissit
S: mina kaunis perse!

S: mina paljon rakastan sinua

S: ei vito elle paska. ei ma huhnen (F*ck this shit. I am out. [päinvastaisena])

S: mina rekastan sinua kaunis silmat

S: i got a plan for you tonight
S: okay?
A: k
S: anything you say to me
S: you have to say first in finnish
S: and you have to say really slow lol
A: all night?
A: lol
S: well we can try it out
S: how does that sound?
A: sounds like a plan
S: unless sina get hedari

S: anni kaunis hymy = s**** hymy

S: uksi anni, koksi kalja, kolme halo

S: does hodari have sexual connotations in suomi as well
A: well anything can have sexual connotations
S: lol
S: would people understand that
A: oh definitely
S: so i shouldnt go around saying
S: mina rakastan mina kaunis hodari


Näin S siis runoili eilen töissä ollessaan. Halu oppia on kova, mutta sanavarasto on vielä, hmm, vähän rajallinen. Olen kyllä ylpeä oppilaastani. Ääntäminenkin sujuu hyvin. Lämmittää mieltä ja sydäntä, kun S haluaa opetella suomea, vaikken sitä siltä vaadikaan/odotakaan. Menee samaan kategoriaan kuin se, että se haki suomalaiseen kouluun. Kyllä se mua taitaa "rekastaa".

Taidan jatkaa kandintyön viimeistelemisen välttelyä vaikka tiskaamalla, ennen kuin isäntä tulee töistä kotiin. Vähän vaikuttaa, että sillä on ollut tänään hieman huono päivä. Jospa se piristyisi tiskivuoren katoamisesta ja kylmästä kaljasta lämpimällä takakuistilla.

6 kommenttia:

  1. Ha ha, ihana :) Repesin varsinkinkin "mina ei kaunis tissit"-kommentille. Muistuttaa ihan meidan alkuaikojen suomen kielen tunteja. Oman puolisoni on unkarilaisena ainakin hieman helpompaa opetella suomea, vaikka ei se kylla edelleenkaan kovin hyvin luista... eipa silla, etta itse osaisin sujuvaa unkaria!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe! Suomi on kieltämättä aika hankala kieli (ja unkari varmasti myös!), ja meillä ei asiaa myöskään auta se, että opettaja on todella laiska ja mukavuudenhaluinen, ja opiskelija on matemaattisesti vissiin liiankin lahjakas, kun kielipää on jäänyt pienemmänpuoleiseksi. ;)

      Poista
  2. Ota Anni uusi viikko arkihaasteita :) Niitä oli niin mukava lukea.

    VastaaPoista
  3. Hauska :) Miun siipalla on niin huono kielipää, että se ei kyllä varmaan tuu ikinä oppimaan noinkaan paljon suomea. Suomessa asuessa sentään vihannekset oppi kaupassa käydessä, kun oli pakko, jotta tiesi mitä nappia painaa punnitessa. Mutta siihen se onkin jäänyt ja vihanneksetkin tainnu unohtua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa! Eipä tuo meidänkään isäntä kovin sujuvaa suomea puhu niistä siellä kahdesta vietetystä vuodesta huolimatta... Lasten myötä on oppinut paremmin numerot ja mm. sanat "kakka" ja "pissi", mutta kovin syvällistä keskustelua noista aineksista ei vielä oikein saa aikaiseksi.

      Poista