perjantai 4. huhtikuuta 2014

Katso peiliin

Blogin puolella on ollut hiljaista parista syystä. On ollut sosiaalista elämää ja maalia vaatteissa. Vähän seinissäkin.

Joo-o, innostuin taas.

Kuka muistaa meidän portaikossa asustavan jättipeilin, eli ruotsinlaivasimulaattorin (suuri kiitos Bemary tästä ikuisiksi ajoiksi mieleen piintyneestä mielikuvasta!)? No, siitä tuli parin maalikerroksen jälkeen... karibianristeilijä? Sutaisin samalla yläkerrasta koinsyömien mummosukkahousujen väriset seinät piiloon.

Tiidiidii tididididi tididididi...
Seuraavaksi maalaan kaiteet. Ja pesen peilin, kunhan keksin, miten yletän.
Unelmatilannehan olisi se, ettei tuota peilinp*rkelettä olisi ollenkaan. Teki mieli kaatua ihan vahingossa tikkaiden kanssa päin likaista peiliä, mutta seitsemän vuoden epäonnen ja seinänpaikkausurakan pelossa pidin tasapainoni. Tosin tuon kokoisen Versailles'n peilisalin särkemisestä olisi varmaan seurannut 700 vuoden epäonni. Vähintään. Sai siis lisää armonaikaa.

Taidan kompensoida näillä jatkuvilla projekteilla jotain. Ehkäpä kaipaan päästä "oikeisiin" töihin, joissa saisi jotain näkyvää aikaan. Nykyisessä työssä ei juuri panostaminen näy. Näkyy kyllä, jos jätän hommat tekemättä. Tietysti pitkällä tähtäimellä positiivia tuloksia (toivottavasti) näkyy lapsen kehityksessä, käytöksessä ja kielitaidossa, mutta pitkäjänteisyys ei kuulu hyveisiini.

Olisi aika ihanteellista voida tehdä kotoa käsin töitä tässä vaiheessa. Tai opiskella. Ensin pitäisi vain tietää, mitä haluaisin sitten isona tehdä - täällä opiskelu ei ole mitään halpaa lystiä, joten ihan huvikseni en viitsi. Sitä en tosin tiedä, mistä repäisisin tehokkaita työtunteja, sillä päikkäreiden aikana pitää tehdä kotityöt/kuntoilla, jos meinaa saada mitään edes semipysyvää aikaiseksi. Näistä blogimerkinnöistäkin ehkä huokuu se, että yritän usein kirjoittaa samalla, kun valvon lapsen leikkejä, nostan naperon kerta toisensa jälkeen alas/ylös milloin mistäkin kiipelistä, tai huidon pieniä käsiä näppäimistön tieltä pois. Multitasking. Minulta selkeästi puuttuu tehokkaan kotiäidin geeni.

Nyt menen viemään ikiliikkujan päikkäreille ja rupean itse imuroimaan. Ja ehkä vähän suunnittelemaan seuraavaa maalausurakkaa...

Miesparka.

3 kommenttia:

  1. Aivan ihana home improvement! Kuinka paljon pienella maalaamisella saakaan aikaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kaiteet ovat vielä vähän puolivalmiit. Eivätkä ihan vähän! Seuraavaa inspiraatiota odotellessa...

      Poista
  2. Miten ihmeessä tää juttu on voinukaan mennä multa ohi?! No mutta siis tuo peili, onpa se ny komeaaah! :D *hyräilee Love Boat -tunnaria koko loppupäivän*

    VastaaPoista