tiistai 3. huhtikuuta 2012

Täällä taas

Kääk, enpä olisi uskonut, että viimeinen työviikko olisi ollut noinkin kiireinen; en ehtinyt blogimaailmassakaan oleilla ollenkaan. Koulutin seuraajaa neljä päivää, vaikka työtehtävät ovat harvinaisen simppeleitä. No, onpahan koulutettu perusteellisesti.

Vika viikko oli melkoisen tehokas itsetunnon kohotuksen kannalta. Tiistaina työporukka ja asiakkaan edustajat olivat järjestäneet minulle Muumi-teemaiset vauvakutsut, yllätyksenä. Oli aika uskomatonta! Pomo kirjoitti minulle todella imartelevan suosituskirjeen ja pyysi ottamaan yhteyttä, jos vain tarvitsen suosittelijaa. Sain jos jonkinmoista korttia, lahjaa ja kiitosta. Oli mukavaa kuulla, että olin ollut pidetty ja arvostettu työkaveri. Tänään olenkin kirjoittanut käsi vääränä kiitoskortteja.

Nyt eletään taas kotirouvan arkea. Jo nyt toisena päivänä vanha tuttu hyödyttömyyden tunne on alkanut kalvaa. Onneksi vielä ainakin tämä viikko menee häslätessä maahanmuutoasioiden kanssa. Meidän pitää hakea minulle uutta pidempiaikaista oleskelulupaa; ekahan on voimassa vain kaksi vuotta, koska oltiin oltu naimisissa alle kaksi vuotta green cardin hakuhetkellä. Nyt pitäisi sitten esittää jos jonkinmoista todistetta siitä, että ollaan naimisissa oikeista syistä. Pitää kasata kokoon yhteisiä lainapapereita, vakuutuksia, tilitietoja, valokuvia, joulukortteja... Kivaa.

Kyllähän minulla tekemistä riittää tämänkin viikon jälkeen. Tällä hetkellä on jo kaksi keskeneräistä käsityöprojektia odottamassa valmistumista, kolme Muumi-taulua ja toinen kylppäri vaativat maalaamista, ja Potun huone kaipaa järjestelyä ja liinavaatteita. Aikaa tälle kaikelle on kolmisen kuukautta. Ei paha.

Näillä siis mennään, täällä taas ollaan.

2 kommenttia:

  1. Mikä lopetus työrupeamalle, Muumi-teemaiset vauvakutsut vielä! Ei ollut mikään partycity-normisetti, sekin kertoo jotain siitä paljonko susta tykkäävät.

    Yhh, paperisotaa... En ole vielä uhrannut ajatustakaan tuolle souville. Iloa vaan siihen hommaan, reilu puoli vuotta perässä tullaan. Ja kirjoitathan miten teillä homma meni, niin voin sitten syksyllä toivottavasti pitää stressiasteeni suhteellisena. Kai se pelkkä muodollisuus on kuitenkin?

    Rentoa äitiysloman alkua! Toivottavasti hyödyttömyyden tunne kutistuu viimeistään sitä myötä kun maha kasvaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauvakutsut olivat kyllä aika mahtava kokemus. Hieno työpaikka, työ vain oli aika tylsä. ;)

      Eilinen meni kopioidessa vaikka minkä valtakunnan papereita. Vielä tarvittaisiin pari kirjettä meidät pariskuntana tuntevilta ihmisiltä. Typerä souvi, mutta kai se tosiaan on pelkkä muodollisuus. Toivottavasti.

      Hahaa, kyllä tämä olo varmasti muuttuu ainakin tukalammaksi, kun maha kasvaa. ;)

      Poista