lauantai 27. helmikuuta 2010

6-1

Ensin tuli raivo. Sitten epätoivo, jota seurasi epäusko, piiloutuminen, ahdistus, viha Kansasin lällättäviä kavereita kohtaan. Lopulta tuli lamaantuminen, jota riittikin sitten parin erän ajan.

S oli fiksu ja oli ihan hiljaa koko pelin ajan. Itse en olisi osannut olla yhtä kohtelias saati sitten empaattinen toista kohtaan. Hiljaisuuden lisäksi S vielä rauhoitteli kavereitaan, jotka jaksoivat käydä Facebookissa lisäämässä minun tuskaa vielä pikkuisen lisää. Onhan se siistiä kuulla/lukea kuittailuja tyypeiltä, joiden katsomat jääkiekkopelit voidaan laskea yhden käden sormilla. Mutta nyt olikin tietysti kyse olympialaisista, maaottelusta ja pelistä, josta he tiesivät minun välittävän aika paljon. Kaverit onneksi tulivat vähän katumapäälle ja kertoivat tykkäävänsä minusta. Säälittävää kyllä, mutta yksi mukava kommentti sai minut jopa kyyneliin asti (miten niin elän jääkiekkoa tunteella?).

Vaikka olo oli eilen aika kamala, niin täytyy muistaa, että kyse on kummiskin lopulta vain jääkiekosta. (Jos joku olisi sanonut minulle eilen noin, niin olisin saattanut vaikka suuttua. Aika lailla.) Elämässä on paljon isompia asioitakin kuin tappio (ei, vaan teurastus) välieräottelussa.

Yksi isoimmista asioista on se, että minulla on ihan uskomattoman hieno mies. En varmasti ollut eilen aurinkoisimmillani, mutta silti se jaksoi tykätä minusta.

Nähdään pronssiottelussa, Leijonat! Toivottavasti Jalonen saa porukkansa kuosiin.

P.S. Kyllä tässä vielä menee ainakin kuukauden päivät ennen kuin pelistä kestää mitään kuittailua. Keneltäkään.

8 kommenttia:

  1. Hei pitaa udella etta mita viisumia olet hakemassa?:)

    VastaaPoista
  2. Heh, piti tarkistaa netistä, kun en edes ole varma lyhenteestä. :D Haen puolisoviisumia, joka on CR-1 tai IR-1.

    VastaaPoista
  3. Ei taia jenkkikaverit sua vielä nii hyvin tuntea, että tajusivat mitä sanoillaan saivat aikaan.:( Vaan pahimmat läpät tulevat yleensä muutenkin niiden vähiten asiasta tietävien suusta, joten niitä vaan kannattaa suodattaa toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos minkä pystyy, koska eihän ne tyypit tosiaankaan tiiä aiheesta yhtikäs mitään! Mahtavaa, että S osas olla ihmisiksi tommosessa tilanteessa. Isot pisteet multa sinne!:)

    Pronssipeli on jo harmillisen tuttua huttua, mut aina on suomalaiset fanit jaksaneet omiaan siellä kannattaa ja sekin mitali on tuntunut makealta eli eiköhän me se huomenna Suomeen haeta! Mulle ainakin kelpais.:p

    VastaaPoista
  4. Uh, S on aikamoinen saalis!!! Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki tuollaiselle taidolle=) Itse en ehkä olisi pystynyt tuohon.. en todellakaan. (meillä päin kuittaillaan aika lailla, eikä sitten kestetä, jos ja KUN Jokerit voittaa pohjoisen seuran...)

    Pronssia otetaan, luja on usko.. ja uskon, että pojat ovat saaneet tsempattua itsensä seuraavaan peliin Slovakkeja vastaan. Pronssikin on kuitenkin hyvä tulos! Aamuyötä odotellen...

    VastaaPoista
  5. Hyvä S!

    Nyt kun tuli pronssia (jos se nyt asiaan vaikuttaa), kumpaa joukkuetta kannatat finaalissa?

    VastaaPoista
  6. Bemary: Jospa kamut tajuavat tulevaisuudessa pitaa suunsa kiinni. Onneksi MM-kisat eivat kiinnosta niita patkan vertaa; koko kisoja ei edes nayteta USA:ssa. Ne saa katsoa rauhassa! :) S sai minultakin isot kiitokset hyvasta kaytoksesta.

    Pronssipelihan meni varsin jannaksi, mutta lopputulos oli mahtava. Oli hieno nahda konkaripelaajat noin iloisena pronssimitalista!

    Katja: Senpa takia tuo S:n kaytos olikin niin hienoa, kun itse en olisi todellakaan samaan pystynyt. :)

    Ja pronssiahan sielta tuli! Hieno paatos omille kisoille!

    Pilvi: Uutta kotimaata kannatan, se on ollut selvaa alusta asti. :) Jos S on noin reilu Suomea kohtaan, niin kyllahan minun pitaa yrittaa tehda edes jonkinlainen vastapalvelus.

    VastaaPoista
  7. Etenki Teemu tuntui olevan ihan onnessaan.:p Vaan harmittaa se OJ:n päätös, joskin aika ymmärrettävähän se oli, ku ei koskaan kunnon roolia joukkueessa saa, vaikka taidot siihen riittäis...

    VastaaPoista
  8. Teemu oli kieltämättä aika innoissaan. :D Njuu, ei tosiaan ole ihme, jos OJ:ta ei enää maajoukkueurakointi kiinnosta, kun ei ole vielä näiden vuosienkaan jälkeen päässyt samaan tähtiketjuun (tai saanut samanlaista hypetystä) kuin esim. Saku, Teemu, Ville ja Jere, joiden parhaat peliesitykset on saatettu jo nähdä. Hienoja pelaajia toki koko poppoo, ei siinä mitään. Jännä nähdä, miten nuorennusleikkauksen väkisinkin kokeva Leijona-joukkue pärjää tulevaisuudessa.

    VastaaPoista