Meillä kävi kerran töissä eräs Kuopion yliopiston professoreista. Tyyppi innostui kuullessaan, että tämä meidän Amerikan vahvistus käy siellä koulua, vieläpä fysiikan laitoksella. Sanoi, että voi olla niin, että hänkin tulee joskus opettamaan vahvistusta ja pyysi minua kuvailemaan miestä. Sanoin: "Se on karvainen." Onhan se; on hiusta ja partaa!
Tai oli. Näin S:n posket ensimmäistä kertaa muutama päivä sitten. Se otti höylän käteen ja ajoi posket sileäksi. Pukinparran tosin vielä jätti, onneksi. Muuten järkytys olisi saattanut olla liian suuri.
Juttuhan on niin, että minusta se on nyt ihan omituisen näköinen. Muut eivät huomaa mitään eroa. Olen minäkin parran vähenemiseen pikkuhiljaa tottunut, mutta on se silti outoa. Olen tuntenut tuon miehen partaveikkona ensi tapaamisesta lähtien.
Jos hypätään vähemmän karvaisiin asioihin, niin kysyinpä eilen kaiken innostukseni keskellä mieheltä, harmittaakohan sen kavereita, että roikun ensi kesäkuussa lähes kaikessa mukana. Pojat (ja pari tyttöä) tuntien tämä ei olisi mikään mahdottomuus; olenhan minä vähän vesittämässä hurrrrrjia poikieniltoja olemalla niissä osallisena. S sanoi, ettei kavereita varmasti haittaa; hehän tiedostavat, että me ollaan unit, asutaanhan me sentään yhdessä. S käytti sanoja "you are my live-in girlfriend" ja alkoi sitten hymyillä. "I don't think I've ever used those words before!"
Toivotaan, että kaverit eivät vedä herneitä nenään minun läsnäolosta. Tiedän, että pari ystävää on jo ottanut töistäkin vapaata S:n reissun ajaksi. Noh, tätä(kin) on kai turha murehtia etukäteen.
Nyt menen silittelemään flunssaisen S:n sileähköjä poskia vielä kun voin. Voi olla, etteivät posket näe päivänvaloa taas umpeenkasvettuaan pitkään aikaan. Laiska on tuo mies.
"you are my live-in girlfriend", jännästi sanottu, totta tosiaan :)
VastaaPoistaHmm, taitaa olla joillain miehillä yleistä tuo laiskuus parran suhteen. Itsekin aina hämmästyn, miten siloposkinen ukko sen kaiken karvan takaa paljastuu :D
Hienoa, olet päättänyt lähteä mukaan. You go girl! Älä murehdi, jos kaverit vetävät pussillisen Papuskoita tai purkin herneitä poskionteloihin asti, se on heidän häpeänsä.. Eiköhän S olisi ilmaissut, jollei sinua haluttaisi mukaan?
Hei Anni,
VastaaPoistapiti laittaa viestiä kun olen blogiasi lukenut vaikka kuinka kauan jo.. osaat kirjoittaa kivasti ja teidän tarina on parempi kuin mikään romanttinen romsku:D
itsekin olen asunut parisen vuotta itärannikolla, enimmäkseen New Jersey, ja yks kesä Floridassa.. ensi kesänä olen lähdössä länsirannikkoa autolla kiertelemään:))(vietän muutenkin kesä-elokuun Canadassa, Vancouverissa) kaikkea hyvää teidän tulevaisuuteen ja elämään!! Olen iloinen teidän puolestanne! Ja hauskaa matkaa teillekin!!
Katja: Laiskoja tosiaan! Mulla on joskus vaikeuksia saada tuota otusta edes trimmaamaan kuontaloaan vähän lyhyemmäksi, saati sitten höyläilemään. :D
VastaaPoistaKiva, kun olet tuota mieltä matkasta. :) Kyllä luulen, että S olisi jotenkin ilmaissut, jos minua ei mukaan haluttaisi, mutta näin naisen näkökulmasta sen ei tarvitsekaan sanoa mitään... :P Ja tuskin ne kaverit oikeasti turhan suuria hernepurkkeja nenäänsä vetää, ne kummiskin tuntuu tykkäävän minusta. :)
Päivi: Hei itsellesi! Mukava, kun ilmoittelit itsestäsi. Tällaiset kommentit kannustavat kummasti jatkamaan kirjoittelua. :)
Aika kadehdittavalta kuulostaa tuo tuleva kesäsi. :) Onneksi itsekin pääsee reissuun niin ei tarvitse muuttua kateudesta täysin vihreäksi. Kaikkea hyvää itsellesikin! Olet tervetullut jättämään puumerkkisi tänne jatkossakin!