tiistai 17. maaliskuuta 2015

Keskenkasvuisten kuulumisia

Täällä on nautittu keväisistä keleistä, pirteästä pennusta (ja isommastakin vanhemmastakin koiruudesta) ja topakasta tyttösestä. Kyllä -- on aika päivittää ihan rehellisiä kuulumisia.

Sisusta. Kaveri on kotiutunut meille enemmän kuin hyvin. Reilussa kahdessa viikossa Sisu on kasvanut Usvasta ohi (kaikessa, paitsi älyssä), mutta lujaluonteinen sheltti on silti selvästi pomo. Ensin epäilevästi uuteen tulokkaaseen suhtautuneesta, vanhan rouvan tavoin käyttäytyneestä ja könkkäilleestä 4-vuotiaasta Usvasta on kuoriutunut ihan uusi koira. Se haastaa Sisua leikkiin, köydenvetoon, juoksukilpailuihin (jotka karvapeppu luonnollisesti häviää); kantaapa meillekin leluja, mitä se ei ole tehnyt pitkään aikaan. Osa pentuenergiasta on selvästi tarttunut Usvaankin. Ettei painokin olisi vähän päässyt tippumaan...

Karvakaverit sopusoinnussa.
Sisullekin sitä energiaa on kuitenkin jäänyt ihan kiitettävästi, ja välillä lentävät sohvatyynyistä lähtien kaikki irtilähtevä, kun jättimäiset tassut tömistävät menemään. Suurimmaksi osaksi Sisu on kuitenkin ollut erittäin, erittäin helppo pentu. Sisäpissoja sattuu todella harvoin, hihnassa kävely ilman vetämistä onnistuu jo aika hyvin, jos mitään yllättäviä häiriötekijöitä ei ole. Istuupa nätisti odottamaan kadunylitystäkin.


Savu-kissan Sisu on jättänyt alusta asti rauhaan, ja Savu on saanut totutella pitkäkoipiseen hongankolistajaan ihan omaan tahtiinsa. En tiedä, mitä Savu on Sisulle viestittänyt, mutta monta kertaa isompi koira ei uskalla mennä Savun lähelle ja loikkii usein karkuun, jos Savu hiipii uteliaana nuuskimaan. Ja Savun ego paisuu entisestään.

Tässä ollaan harvinaisen lähekkäin.
Ensimmäisellä viikolla Sisulla oli kenneliyskän oireita (jo kotiutumispäivänä sillä oli vähän vuotava nenä), joten soitin eläinsuojan ohjeistuksesta heidän lääkärille ja sain ajan samalle päivälle. Vaa'an/hoitopöydän päälle nukahtanut pentu, jonka paino oli noussut melkein kilon viikossa, sai mukaan antibiootit (ilmaiseksi) ja tarkat ohjeet jatkohoidosta. Vaikka yskä oli lievää, kuumeetonta laatua, joka olisi todennäköisesti parantunut ilman minkäänlaista erityishoitoa, eläinsuojassa haluttiin kuitenkin varmistaa, että heidän entinen hoidokkinsa paranee varmasti. Siitä iso peukku heille.

Jonkinlainen opetustuokio meneillään. Kai.
Miniminästä. Lapsukainen on nauttinut lämpöisistä ulkoilupäivistä vähintään yhtä paljon kuin koirat. Onpa livahtanut ulos pelkässä paidassa, kun halu pihahommiin on niin kova. Takaovi on pitänyt muistaa laittaa takalukkoon, ettei joku keskenkasvuinen (lapsi tai pentu) pääse juoksentelemaan ulos ilman valvontaa.

Juttua piisaa edelleen, ja nyt vihdoinkin enemmän myös suomeksi. Vielä puhutaan yksittäisistä sanoista siellä täällä, englannin seassa, mutta selvästi useammin kuin ennen. Hyviä esimerkkejä hybridilauseista ovat mm. "I want to mummolle talk" ja "Sisu go kakka outside". Eilen kertoi pitkän tarinan siitä, miten Sisu varasti hänen pullansa (en siis todellakaan ole leiponut...). Tiivistettynä se meni jotenkin näin: "Sisu eat my pulla. Make more pulla, äiti, more pulla. Sisu no eat my pulla nowLet's do this!"

Martin City Brewing Companyn aurinkoisella terassilla pizzalla.
Välillä taas pienestä suusta tulee sellaista kieltä (klingonia?), jota kukaan ei ymmärrä. Kädet heiluvat ja naama vääntyy jos jonkinmoisiin ilmeisiin, eikä se tunnu hidastavan jutunkerrontaa ollenkaan, ettei kukaan kuulijoista ymmärrä sanaakaan. Naurattavat meitä aikuisia silti, varsinkin, jos värikäs kerronta päättyy erittäin teatraaliseen tadaa!:han. Hassu tyttö.

Muuten elämä rullailee vanhoilla urillaan. Mökkihöperyys meinaa iskeä aina tasaisin väliajoin, mutta siitä paranee melko hyvin viikonloppuisin, jotka ovat usein täynnä tohinaa. Kaikista akuuteimpiin kohtauksiin rohtona toimivat vanhat X-Files-jaksot Netflixistä. Oi kultainen lapsuus.

*****

Psssst. Muokkailen blogin ulkoasua pikkuhiljaa (mm. tämä infosivu on päivitetty). Ilmoitelkaa ihmeessä, jos amatöörimäinen näpertelyni aiheuttaa toimintahäiriöitä esim. kommentoinnissa.

10 kommenttia:

  1. Ehanat elukat <3!! Ja iso peukku muuten X-filuille! Just lopeteltiin ite sama urakka (ela kato viimeista tuotantokautta... vielakin oksettaa kun oli niin huono!!) ja nyt vuorossa toinen legenda: Twin Peaks :D

    Ai niin muuten, sain just talla viikolla kuulla (olin puhelimessa isannan kanssa), etta suomen kieli kuulostaa klingonilta... etta silleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin vikan tuotantokauden silloin aikoinaan (kuten kaikki muutkin), ei tarvii katsoa uudestaan. ;) Ja hei, arvaapas, mikä kulttisarja meillä on seuraavana jonossa... :D Mies ei ole sitä nähnytkään!

      Haha, aikamoista klingonia se varmaan vierasmaalaisten korviin onkin! Live long and prosper.

      Poista
    2. Haha, eika! Pitaa sanoa etta teidan perheella on kylla hyva maku ;)

      Poista
    3. Samoin näköjään teillä. ;)

      Poista
  2. Niin ja muuten hyvalta nayttaa blogi!!

    VastaaPoista
  3. Oih, onpa Sisu kaunis! Samoin tietysti ihmistytär =)

    Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatan olla hieman puolueellinen, mutta olen samaa mieltä. ;)

      Poista
  4. Kovasti on Sisu jo kasvanut. Hienoja tilannekuvia eläimistä ja tuo opetuskuva saa kyllä hymyn huulille, pikkuinen siinä pitää koirakoulua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä venähtänyt! Jännä nähdä tänään eläinlääkärissä (saa toisen kierroksen penturokotuksista), paljonko painoa on tullut lisää.

      Pikkuneiti on kyllä kova komentamaan! Keneenköhän on tullut... ;)

      Poista