maanantai 16. helmikuuta 2015

Erään amerikkalaisen miehen ajatuksia rakkaudesta

Emme ole millään tavalla yltiöromanttinen pariskunta. Jos pitäisi istua hiljaa kynttilöin valaistun pöydän ääressä tuijottelemassa toisiamme silmiin, minua alkaisi naurattaa. Senpä vuoksi emme ole oikein koskaan piirrelleet sydämiä kalenteriin päivämäärän 14.2. kohdalle (täällä Valentine's Day, rakastavaisten päivä).

Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö toisista välittäminen näkyisi arjessa, ja Scotty onkin mestari saamaan minut hymyilemään pienillä suurilla teoilla. Saan usein kukkia, just because. Eräänä iltana karkasin kellariin juoksumattoilemaan, kun lapsen jälleen kerran tornadomaisesti levittelemät lelut ottivat aivoon. Totesin, että sotku odottaa minua aamullakin. Toisin kuitenkin kävi. Mies oli siivonnut sillä aikaa, kun minä reippailin. Ja niin edelleen.

Perjantai-iltana Scotty kysyi, miten riisipuuroa tehdään. Mies nousi lauantaiaamuna, eli Valentine's Dayna lapsen kanssa tekemään meille suomalaista aamiaista sillä aikaa, kun minä teeskentelin nukkuvani. Ennen kuin istuin (herkullisen!) puurolautasellisen eteen, puhelimeni piippasi sähköpostin merkiksi. Scotty sanoi, että hänellä on minulle lahja.

*****

For Valentine’s Day, I was thinking of the best way to tell my Wife that I love her. I tell her I love her all the time, so she knows it. I tell my friends (indirectly) that I love her, so they know it (and they are probably disgusted by it). I tell my family, so they know it. So who do I tell now… I know! How about her blogging audience! But how do I make it interesting enough that she will post it? And not make it so tacky she would be afraid to post it? I am going to try to pick a topic that she might find interesting to post, and use that as my vehicle to share my love for her with her audience.

My American Experience with the Word Love, and How It Has Merged with My Finnish-American Marriage

I grew up telling my family "I love you" every day, multiple times a day. I would tell my mother, and she would tell me. I would tell my father, and he would tell me. I would tell my siblings, and they would tell me the same. But that is where it stopped, with my family. I was a late entry into the dating circles, and by the time I started dating, I decided that since I had never told anyone outside my family that I loved them that I was going to make a big deal of it. The longer I waited to tell someone, the more stubborn I became about using the word. That is until I met this amazing girl from Finland. I really liked her, she liked me. And then one day it slipped. I told her I loved her. I knew it all along, but I had been holding out saying it. At the time I felt bad not making a big deal out of it, but now I know. It was so easy to say, and it slipped, because it was so true. I did love her. 

It was refreshing to learn that in Finnish culture the word for love is used infrequently. From what I am told, it’s because this word is special. It is intended to have significant meaning when used. In that sense I met the perfect person to fall in love with, someone who would understand the gravity of the word to me. After being married for so long, I probably over use the word now, but never will it lose its meaning to me. I am one of the lucky few that can say that the first girl I told "love you" to is the same one I say "love you" to every day. 

Back to the point, there are many different ways the word love is used in the American culture. I love my family. I love my friends. I love my wife. It is nice to know there are languages out there that apply different words for these loves. It is also awesome to know that my wife comes from a culture that is one. And that she knows that when I say “I love you!”, she hears "rakastan sinua", and that it means the same to both of us.

*****

On se ihan ihana, tuo Scotty.

21 kommenttia:

  1. Hyvä Scotty! Ihana kirjoitus.

    VastaaPoista
  2. Oih! Viisas mies :)

    Olen miettinytkin, että miltä tuntuu kuulla englanniksi love you, juuri tuosta syystä, että sitä käytetään "helpommin". Jotenkin "rakastan sinua" tuntuu paljon, noh, voimakkaammalta. Nyt kun kuuli tätä taustaa, taitaa kuitenkin olla niin, että sinun korviisi se englanniksi sanottu rakkauden osoitus tuntuu yhtä vahvalta :) Ja hyvä niin!

    Lasu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Love you" tosiaan luiskahtaa kielen päältä paljon helpommin kuin "rrRRrRrakastan sinua", mutta tämä minun amerikkalaiseni on onneksi ollut vähän oman tiensä kulkija tässä asiassa. :)

      Sivusin samaa aihetta aikoinaan tässä merkinnässä:

      http://sounot.blogspot.com/2010/10/halattaisko-pikkuisen.html

      En ole enää ihan yhtä p*skajäykkänä, jos joku tulee halaamaan, ja "love youn" ylikäyttö on tapa siinä missä muutkin. Onneksi meidän perheessä se tarkoittaa jotain muutakin kuin "heippa". :)

      Poista
  3. Tämän vuoksi meidän on ollut helppo hyväksyä se, että sinä, Anni,asut kaukana Kansasissa. Rakkaus on kodin paras rakennusaine! Love you, Scotty <3

    VastaaPoista
  4. Scotty you're making me feel bad! I didn't do anything as special for my wife :(

    VastaaPoista
  5. Aaaawww <3 Olipa ihana yllätys!! Sekä riisipuuro (nam) että tää teksti.
    Mun (ulkkari) mieheni näyttää myös rakkautta hyvin paljon tekojen kautta: hieroo mun jalkoja, laittaa ruokaa, vie koiran ulos kun mua väsyttää, kantaa kauppakassit, jne. Mutta kyllä se sanoo myös rakastan sinua usein, paljon useammin kuin (luulen) suomessa yleensä. Meilläkään ei vietetä mitenkään ihmeellisesti ystävänpäivää, tehtiin brunssi ja hengailtiin yhdessä :) Mulle kaikkein romanttisinta on se, että on hyvä ja luonnollista olla yhdessä, nauretaan ja annetaan olla toistemme just sellaisia kun ollaan.
    Peppi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa aika leppoisalta ja rakkaudentäyteiseltä arjelta. :) Olen just samaa mieltä romantiikasta! Ei tarvitse suuria eleitä tai näyttäviä puitteita. Se on tärkeintä, että molemmilla on hyvä olla, omina itseinään (itsenään? itseinään?).

      Poista
  6. <3 On sulla ihana mies. Mutta onpa sen sinun jutuista jo aikaisemminkin huomannut että olette oikeat toisillenne ;) Se on vaan niin helppo olla toisen kanssa.
    Jatkoa perinneperjantaille odotellessa, alkaa olla jännät paikat. Onneksi juttu on jo spoilattu ja tiedän miten se päättyy :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mulla! :) Kiva, että hyvä olo on välittynyt toiselle puolelle ruutuakin.

      Jännät paikat tosiaan! ;) Veikkaanpa, että harvalle esim. tämän merkinnän lukeneelle tulee yllätyksenä, miten tässä käy. :D

      Poista
    2. Tähän täytyy vielä lisätä, että ihana mies on minullakin :) Toivottelin hyvää ystävänpäivää mihin hän vain totesi että eikös meillä ole ystävänpäivä joka päivä <3

      Poista
    3. Oi, kyllä sietääkin vähän kehaista! :)

      Poista
  7. Tosi koskettava ja ihana kirje! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikö? Naama meni hieman ihmeelliseen virneeseen, kun luin tuota ensimmäisen kerran. Ja ehkä vähän toisellakin kertaa. :)

      Poista
  8. Ihana kirje. Ja ihana mies sinulla.

    VastaaPoista