perjantai 8. lokakuuta 2010

Uskomatonta

Käytiin eilen kaveriporukalla syöpöttelemässä. Siinä illankähmässä kevyt keskustelu kulkeutui politiikan kautta uskontoon. Itse en ole millään tavalla uskonnollinen, mutta minun mielestä kaikkien kukkien tulee antaa kukkia, kunhan kukka ei kukkimisellaan loukkaa toisia. Kaveriporukalla oli vähän samanlaiset ajatukset, mutta olen toki päässyt vaihtamaan ajatuksia täysin toista mieltä olevienkin kanssa.

Kansasissa kun ollaan niin ei voi olla puhumatta evoluutioteoriasta ja siitä, kannattaako sitä vai ei (tai useammin, uskooko siihen vai ei). Reilu vuosikymmen sitten uuden tieteenopetuksen standardien mukaan evoluutiosta, Maan iästä ja universumin muodostumisesta ei saisi kouluissa puhua. Jokainen koulupiiri sai kuitenkin päättää, miten asiaan suhtautuvat. Muutama vuosi myöhemmin kouluissa alettiin opettaa älykästä suunnittelua evoluution rinnalla/sijasta. Tällä hetkellä ollaan käsittääkseni takaisin lähtötilanteessa, eli tiedetunneilla opetetaan tiedettä, ei kreationismiä tai älykästä suunnittelua.

Evoluutioteoria on siis täällä melkoinen kuuma peruna, kuten myös se, jos joku sanoo olevansa ateisti. Paikalliset leimaavat itsensä yleensä mieluummin agnostikoksi kuin ateistiksi, sillä Raamattuvyöhykkeellä ateisti on melkein kirosana.

Haluan täsmentää, että mielestäni jokaisella on täysi oikeus uskoa tai olla uskomatta, ja sitä oikeutta täytyy kunnioittaa. Se, etten itse näe asioita samalla tavalla kuin joku muu, ei tarkoita sitä, että minun katsontatapani olisi jotenkin toista parempi.

Silti leukani putosi lattialle asti muutama vuosi sitten eräällä historiantunnilla kansasilaisessa yliopistossa. Oltiin käsitelty jo muutaman viikon ajan alkuperäisasukkaiden historiaa, opettaja kun oli melkoinen inkkarifani. Keski-ikäinen kurssitoverini tokaisi kesken erään tunnin, että kaikkien näiden historiallisten keskustelujen ja todisteiden perusteella hän taitaakin uskoa, että maailma on vanhempi kuin 6000 vuotta.

No, ei kai siinä, uskokoon jokainen mitä haluaa, mutta oikeasti... Miten voi opiskella collegessa historiaa, jos ei usko maailman olevan vanhempi kuin 6000 vuotta? En ole törmännyt Suomessa kovinkaan moneen Raamatun kirjaimellisesti ottavaan ihmiseen, mutta Raamattuvyöhykkeellä heitä(kin) tuntuu riittävän.

Jos aihe amerikkalaiset ja uskonto kiinnostaa, katsokaa vaikka yhden suosikkikoomikkoni, itseään avoimesti ateistiksi kutsuvan Bill Maherin elokuva Religulous (alla traileri). Elokuva ei käsittele pelkkää kristinuskoa tai Bible Beltiä, mutta antaa hyvän kuvan siitä, miten äärimmilleen näillä seuduilla homma osataan viedä. Sohvaperunoille on tele-evankelistoja, äärikiihkoilijoille Fred Phelps, evoluutioteorian vastustajille kreationismimuseo ja lapsukaisille ja vähän vanhemmillekin Jeesus-puisto. Jokaiselle jotakin.


Totuuden nimissä on sanottava, että suurin osa täällä tapaamistani ihmisistä ovat fiksuja ja suvaitsevaisia, uskomuksistaan huolimatta tai juuri niiden vuoksi. Olen käynyt monta, monta mielenkiintoista ja asiallista keskustelua täysin toista mieltä olevien ihmisten kanssa, vaikka uskonto voikin olla aika arka aihe. Olisi äärettömän tylsää, jos kaikki olisivat kaikesta samaa mieltä.

Äärimmäisyyksien ihmisiä löytyy jokaisesta maasta, ja täällä nyt sattuu olemaan melko monta ihmistä. Ihan parasta kuitenkin olisi, jos Fred Phelpsin (asuu muuten Topekassa, Kansasissa) kaltaiset kiihkoilijat pitäisivät kiihkoilun omana tietonaan, eivätkä kävisi lisäämässä kaatuneen sotilaan perheen tuskaa osoittamalla mieltään God hates fags -kyltein varustettuna hautajaisten aikana. Kiihkoilla saa, mutta toisten tahallisen loukkaamisen voisi jättää suosiolla väliin.

Toivottavasti minä en loukannut ketään tällä "kiihkoilullani", se ei ollut missään nimessä tarkoitus. Hyvää viikonloppua!

*****

Fakta #65: Olen pelannut Monopolia vain kerran.

8 kommenttia:

  1. Mä oon pelannut Monopolia kaks kertaa :D Ensimmäisen kerran joskus nuorena, enkä siitä juuri mitään muista. Toisen kerran pari vuotta sitten, jolloin hävisin, suutuin ja en enää koskaan pelaa sitä peliä uudestaan! Paitsi ehkä sitä suklaaversiota, ahmimalla kaikki palikat ;)

    VastaaPoista
  2. On jännä, miten (ainakin minun kokemani keskiluokkainen, keskiläntinen) kulttuuri täällä on selvästi enemmän uskonnollinen kuin ei-uskonnollinen. Suomessa se mielestäni oli toisin päin. Käytännössä hyvä mittari voisi olla, että täällä (jälleen, minun kokemukseni mukaan) on ihan ok toivottaa ihmiselle Jumalan siunausta, eli käytännössä olettaa hänen olevan (kristin-)uskonnollinen, kun taas koen että Suomessa se on toisin päin. Siellä pitäisin asiallisena siunauksen toivotuksia vain, jos tietäisin toivotuksen kohteen olevan uskonnollisesti samoilla linjoilla ainakin jossain määrin.

    Henkilökohtaisesti en minäkään ole vielä kohdannut ketään kiihkoilijaa. Phelpsin kaltaiset oksettavat, mutta täällä otetaan sananvapaus niin tosissaan, että Phelps on voittanut ainakin yhden kierroksen poikaansa haudannutta pariskuntaa vastaan, jotka haastoivat oikeuteen yksityisyyden loukkaamisesta. Ehkä sinäkin kuulit uutisista männäviikolla, että seuraavaa kierrosta on tarjolla...

    Monopoli taas, en käsitä miten ikinä pidin siitä lapsena. En ole vuosiin pelannut eikä enää tippaakaan kiinnosta. :)

    VastaaPoista
  3. Täällä huutelee taas tää äitinsä käskystä riparin käynyt ateisti, heippa vaan!;) Suomessa uskovaisuus on todella hillittyä valtaväestön keskuudessa eli mun käsitykseni mukaan uskovaisuus ja kirkkoon kuuluminen on enemmänkin osa perinnettä kuin sitä, että todella antaumuksella ajateltais Jumalaa ja elettäis uskonnon mukaan. Oon hirmu tyytyväinen, että näin on, koska ateistina en yksinkertaisesti jaksa kuunnella "jeesustelua", kun en ite Jumalaan usko. Tosin enpä silti blokkaa esim. naamiksessa tuttujani, jotka Jumalaan uskovat ja sitä usein profiilissaan julistavatkin. Kunhan eivät tuputa näkemyksiään mulle henk.koht., niin se on ihan OK uskoa mihin haluaa.:) Niin, eipä tällä mun kommentilla sen suurempaa pointtia kai ollutkaan kuin että aattelen tästä uskontohommasta tismalleen samoin kuin sä ainakin tän postauksen perusteella, ylläri.:p

    VastaaPoista
  4. Essi: :D Ite taisin pelata Monopolia ekan (ja toistaiseksi vikan) kerran joskus 10 vuotta sitten. Ei vain ollut aiemmin tullut pelattua, enkä kyllä mitenkään rakastunut noinkin hidastempoiseen peliin. Penskana pelattiin Hotel-lautapeliä ehkä enemmän kuin laki salli, ja se muistuttaa Monopolia aika paljon, joten ehkä sain jo silloin yliannostuksen. :P

    Hyi, suklaata. ;) Pelaisin kyllä salmiakki-Monopolia!

    Pilvi: Olen täysin samaa mieltä tuosta uskonnon näkyvyydestä ja yleisyydestä. Muistan joskus teininä vähän pillastuneenikin Suomessa, kun minulle (joskus harvoin) toivotettiin Jumalan siunausta, mutta vähän enemmän järkeä päähäni saanena olen nyt sitä mieltä, että sehän on tavallaan parasta, mitä uskonnollinen ihminen voi minulle toivottaa, vaikken hänen ajatusmalliaan jakaisikaan. Täällä siunausta taas sitten toivotellaan melkein yhtä yleisesti kuin hyvää huomentakin. Kuinkahan monesti USA:n presidentti on sanonut "God bless America"?

    Joo, Phelpsin porukkahan kai rahoittaa toimintaansa suurelta osin juuri lakijuttuja voittamalla. Perustuslaki on valitettavasti heidän puolellaan. Surullista.

    Eikö edes Monopolyn Chicago Edition kiinnosta? ;)

    Bemary: Eipä taida olla ensimmäinen kerta, kun ollaan jostain asiasta samaa mieltä. Tuskin on viimeinenkään. ;)

    Tiedän monta, monta suomalaista, jotka kuuluvat kirkkoon vain (tai ainakin melkein vain) sen takia, että voisi siellä aikanaan mennä naimisiin tai jotta voisi toimia kummina. Perinteistä on siis todellakin kyse, vaikkei tietenkään kaikissa tapauksissa.

    Minäkään en oikein arvosta omien arvojen toiselle väkisin tuputtamista. Muistan käyneeni erään lapsuudenaikaisen kaverin kanssa lukion käytävällä keskustelun syyskuun 12. päivä vuonna 2001. Kaverin mielestä 9/11 oli todiste Jumalan olemassaolosta (en muista perusteluja), ja nyt kaikkien tulisi uskoa. Muistan sanoneeni, että minusta taas on tärkeää, ettei tarkoituksella loukkaa ketään, uskoipa mihin tahansa. Kaverin vastaus oli: "No, ei-uskovaiset loukkaantuvat viimeistään siinä vaiheessa, kun joutuvat helvettiin." Eipä olla käyty montaakaan henkevää keskustelua tuon jälkeen. Jos ei pysty arvostamaan/sietämään toisen näkemyksiä, on parempi pitäytyä samanhenkisten ihmisten seurassa.

    VastaaPoista
  5. Hui! Siskoni suositeltua blogiasi olen nyt viikossa lukenut niin uuden kuin vanhankin (tässä järjestyksessä, täytyy ehkä vielä lukea uudempi uudestaan vanhan perään) ja ei ole voinut kyyneleiltä ja huokailulta välttyä. Aivan uskomaton tarina! Ja osaat todella kirjoittaa hyvin, niin kieliopillisesti kuin tarinankerronnan kannalta. Koukussa olen! Koukussa olen! Kaikkea hyvää elämäänne :)

    VastaaPoista
  6. Voi vitsit, miten ihana kommentti! :) KIITOS, ei tässä muuta oikein osaa sanoa. :)

    Kaikkea hyvää sinullekin! Toivottavasti "nähdään" jatkossakin. :)

    VastaaPoista
  7. No ei.:D Maailmassa on niin paljon ihmisiä, joiden kanssa oon eri mieltä, että on tosi piristävää löytää välillä porukasta niitäki, joiden kanssa ei tartte aina vääntää kättä näkemyksistään oikeastaan koskaan.;)

    Ihan viisasta olla väittelemättä tommosten kavereiden kanssa, joilla on noin tiukat mielipiteet uskonnosta. On aivan varmaa, ettei siinä väittelyssä ois voittajia. Ite en vois enää kuvitellakaan kuuluvani kirkkoon vain siksi, että voisin saada kirkkohäät tai muut "kirkon edut". Kumminakin voisin kuitenkin olla, jos ois tarvetta, vaikka virallinen kummihan en tietenkään ois. Meiän suvussa on kuitenkin lapsia, joilla on ns. "feikkikummeja", eikä se käytännössä näy missään kuka kummeista on uskovainen ja kuka ei - kiitos sen lähes ateistisuuden kaltaisen "tapakristillisyyden".:p Ja miks ihmeessä haluaisin kirkkohäät jeesusteluineen, ku en kerta niihin juttuihin usko. En tajua ihmisiä, jotka pitävät noita tommosia perinteitä tärkeinä, vaikka eivät kuitenkaan seiso niiden asioiden takana mitä haluavat tärkeänä päivänään kuulla. Jotenkin se ei vaan mee mun jakeluun millään.x)

    VastaaPoista
  8. Jälleen kerran ollaan samoilla aaltopituuksilla. :) Minusta olisi ollut jotenkin tekopyhää polvistella alttarilla ja saada siunaus avioliitolle. Parempi jättää siunaukset niitä oikeasti arvostaville. :)

    Mulla on yksi kummilapsi ajalta, jolloin kuuluin vielä kirkkoon. Olin 16-vuotias, joten kummityttö on nyt 10 vuotta vanha! Kummin kunniatehtävää olen hoitanut leikein ja lahjoin; arvomaailman rakentaminen on suosiolla saanut jäädä vanhempien harteille. ;) Tuskin kovin moni kummi oikeasti edes on apuna lapsen kristillisessä kasvatuksessa (tämähän kummiuden perimmäinen tarkoitus on joskus ollut...).

    VastaaPoista