Viikonloppu oli taas vaihteeksi täynnä kaikenlaista vipinää, mutta en valita! Perjantaiaamuna käännettiin auton keula lounaaseen ja hurautettiin Emporiaan. S:lla oli homecomingin yhteydessä oman alansa Meet the Grads -tapahtuma, joten se pääsi kertomaan valmistumisen jälkeisistä kokemuksista nykyisille opiskelijoille. Minä sain viettää aikaa mukavassa seurassa, ja Usva pääsi temmeltämään uuden koirakaverin kanssa. Win-win.
Päivän virallisemman osuuden ollessa ohi käytiin syömässä vakkaripaikassa (jos ikinä eksytte Emporiaan ja meksikolainen ruoka maistuu, käväiskää La Haciendassa) ja juomassa yhdet isot tuopilliset olutta. Tarjoilija kysyi minulta, haluanko pillin. Oluen kanssa! Näytinköhän oikeasti niin heiveröiseltä, etten jaksaisi nostaa tuopposta?
Illan aikana nähtiin vielä monta vanhaa tuttua, joten meidän homecoming onnistui oikein hyvin. Sen verran hyvin tuli verestettyä opiskeluaikaisia muistoja, että baarista lähtiessä portsari halusi halata minua, sillä olin kuulemma ollut niin hauskaa katseltavaa.
Lauantai meni vähän rauhallisemmissa merkeissä, vaikka ohjelmassa olikin spektaakkeli nimeltä EXTREME Pumpkin Carving Contest. Mittelöt järjestettiin Kansas Cityn kupeessa kavereiden kotona, joten ajettiin heti aamusta takaisin kotiin. Oltiin kuunneltu koko viikon ajan hurjaa uhoamista muilta osallistujilta, jotka olivat suunnitelleet kisakurpitsansa viimeisen päälle. Me panostettiin sen verran, että mietittiin tekeleitämme kotimatkan ajan. Kategorioina oli ennen kisan alkua muistaakseni EXTREME!!!, Comedy, Gore ja Technical, kisan kuluessa ja sen jälkeen vielä muutama enemmän, joten jokainen taideteos taisi voittaa jossakin sarjassa.
Vähäisestä suunnittelusta huolimatta ensimmäinen kurpitsankaiverruskokemukseni oli oikein miellyttävä ja hauska! Meidän, eli siis S:n ja minun, luomukset löytyvät kolmesta alimmasta kuvasta.
Drunkenstein.
Tämä kurpitsa halkaistiin ensin kahtia ja parsittiin sitten kasaan.
Syntymä. Huomatkaa hienot kyyneleet.
T2.
Tulta ja vettä sylkevä kaksoiskurpitsa.
*****
Fakta #71: Minulla on ihan olemattomat pikkuvarpaat ja vielä olemattomammat pikkuvarpaankynnet.
Meinasin taannoin naamiksessa kommentoida sitä tuoppikuvaa, mutten sitten kehannu tajuttuani, että oon tainnu ennenkin kommentoida innokkaimmin juurikin kaikkia kalijakuvia... Vähän huolestuin noista mielenkiinnonkohteistani ja päätin kerranki olla sivistyneesti hiljaa. Siis tähän hetkeen asti. Koska se tuoppi oli WOW ja mä oon edelleen siitä kateellinen!;p
VastaaPoistaHahaa, pitäsiköhän näistä meidän kaljajutuista tosiaan jo huolestua? ;) Joo, minä tilasin reteesti ison kaljan kun pojatkin kerran tilasi, mutta enpä muistanutkaan, miten ISO iso kalja kyseisessä ravintolassa olikaan...
VastaaPoistaIhanoita kurpitsoita! Paitsi toi syntyma on aika creepy :D
VastaaPoistaVähänkö kivan näkösiä kurpitsoja, varsinkin nuo teidän ;) Osa oli kyllä sellasia, etten tahtois lähempää mennä tutkimaan :D
VastaaPoistaJa mulla on kans olemattomat pikkuvarpaankynnet ja pikkuvarpaat itessään kuin jumbojetit, siis muodon puolesta, ei kokonsa.
Mainioita!
VastaaPoistaMutta etenkin repesin sille Christine O'Donnellin videolle :D
Sanni: :) Kattelinpa teikäläisen blogista, että teilläkin oltiin innostuttu kurpitsojen kanssa taiteilusta! Olisit varmasti pärjännyt meidän pikkukisassa aika hyvin. ;)
VastaaPoistatata: Kiitos. ;) Eivät olleet ihan perinteisiä Jack-O-Lanterneja.
Oot kanssa varmaan törmännyt pikkuvarpaankynsien lakkaamisongelmaan. Ei ole niin pientä lakkasutia, etten saisi sotkua aikaan, kun kohde on niin pieni. :D
Stazzy: Eiks ookki? ;) Kisan tuomari ei tiennyt, kuka Christine O'Donnell on. Olisi pitänyt laittaa tuo vaalimainos meidän kurpitsan taakse pyörimään, niin johan olisi selvinnyt! Christine-kurpitsa voitti kuitenkin Sexy-kategorian. ;)