torstai 3. kesäkuuta 2010

Lisää hyvästejä

Kävin aiemmin tänään moikkaamassa työkavereita, ja aika haikea olohan siitä jäi. Sain läksiäislahjaksi selviytymispaketin, joka sisälsi ruisleipää, salmiakkia, Jallu-pullon ja Frederikin levyn. Reetua ei ehkä selvänä kuuntelisikaan.

Minua on lellitty muutenkin. Viime viikolla sain eräältä entiseltä (entisiä kai nämä kaikki nyt ovat) työtoverilta Kalevala-korun. Tämän lisäksi saan kuulemma vielä jotain "pientä", mutta se ei ollut vielä valmis. Kun tämä tulee mm. tieauroja ja harjalaitteita valmistavan yrityksen henkilökunnan suusta, läksiäislahjan koko jää väkisinkin mietityttämään...

Kuten aiemmin taisin vähän ohimennen mainitakin, minulla on käynyt ihan mieletön tuuri, että olen saanut tehdä töitä tuommoisessa porukassa. Taitaa tulla vähän ikävä, puolin ja toisin.

Jos kaikki menee niin kuin pitää, laskeudutaan Chicagoon tasan kolmen viikon päästä. Hui.

*****

Fakta #21: Halusin pienenä eläinlääkäriksi.

Fakta #22: En vielä tiedä, mikä minusta tulee isona.

Fakta #23: Viimeisin työrupeamani oli miesvaltaisella alalla, ja työnkuvan (ja ennen kaikkea käytännöllisyyden) takia hameiden ja korkokenkien käyttäminen ei tullut kuuloonkaan. Ehkäpä seuraavassa työssä pääsen niitä käyttämään, sillä tykkään tyttöilystä.

6 kommenttia:

  1. Veikkaan, että oot lellimisesi ansainnut! Vaikka Frederikin levyn voisi tulkita myös rangaistukseksi. ;) Kolme viikkoa! Mulla meni ihan kylmät väreet (eikä ensimmäistä kertaa sun blogia/eja lukiessa). On se vaan niin hienoa ja jännää ja suurta näin perässähiihtäjällekin.

    VastaaPoista
  2. Reetun voisi kyllä käsittää risuina ruusujen sijaan, mutta onneksi ruisleipä ja salmiakki olivat plussana paketissa. Jallusta en sano mitään... ;)

    Onhan tämä kieltämättä suurta ja jännää (hienoakin)! Ei nämä viimeiset Suomi-päivät sullakaan enää kovin kaukana ole! :)

    VastaaPoista
  3. Mulle tulee haikea olo sun puolesta pelkästään näitä juttuja lukiessa.:p Miks se onkin aina niin pirullisesti, ettei mitään uutta voi saavuttaa tai kokea ilman, että pitää jättää haikeana jotain vanhaa taakseen? Saispa kaiken kerralla.x)

    Hauskoja lahjoja, joskin hyvin ennalta-arvattavia jollain kumman tavalla. Jallun tilalla ois tosin voinu olla Kossuakin yllärinä.;) Ja pidän peukkuja, että saat lahjaksi vielä sen sinivalkoisen tieauran. Eiköhön semmonen lentokoneessa käsitavaroiden mukana kätevästi matkaa!

    VastaaPoista
  4. Nii just! Miksi kaikkea ei vois muka saada kerralla? :P

    Heh, Kossu olis ollut aika kova veto! Toivottavasti tuleva tieaura on light-mallistoa... Isomman joutuu laittamaan jo ruumaan!

    VastaaPoista
  5. Voih.. niin lähellä jo!! Lupasin muistuttaa, ja muistutan taas, pakkaaminen Anni, pakkaaminen ;)

    Hmm.. sinivalkoinen aura mukaan, tietenkin käsitavarana ;) saattaisit joutua hivenen vääntämään kättä ko. asiasta, mutta mielikuva tuosta sai nauramaan kyllä =)

    Uutta ja jännittävää, yhteisen elämän alku Atlantin takana. Voih, kun saisikin mukaan kaiken "tutun ja turvallisen", mutta silloin se ei olisi kunnon "seikkailu"...
    Tsemppiä ns. hyvästelyihin, voimia!!

    Ps. Mitenkä S on jaksanut?? Arvelen, että sulla alkaa olla tunteet jo aikamoisessa myllerryksessä? ;)

    VastaaPoista
  6. On se lähellä! Ja pakkaamista on jo mietitty... ;) Tämä viikko menee vielä hääpuuhissa, ensi viikolla päästään keskittymään täysillä muuttoon. Ollaan tehty itselle oikein lukujärjestys!

    En ole vieläkään saanut sinivalkoista auraa! Pitävät hullua jännityksessä!

    S on jaksanut aika hyvin. :) Tunteet myllertävät, kyllä, mutta olen yrittänyt pitää pään kylmänä. Välillä stressimöykky kasvaa sietämättömän suureksi, mutta onneksi toinen jaksaa silloinkin pysyä rauhallisena. Aika hyvin se ymmärtää tämän minun tunnemyllerryksen. :)

    Kiitos tsemppauksista! Veikkaanpa, että lisätsemppiä tullaan vielä tarvitsemaan tulevien kahden viikon aikana...

    VastaaPoista