tiistai 2. maaliskuuta 2010

Pessimistic Protection Plan

Oltiin eilen kotimatkalla niin väsyneitä, että piti yrittää väkisin keksiä jotain innostavaa juteltavaa. S:lta oli turha kysyä, mistä se halusi puhua, sillä ratissa melkein uinunut mies vastasi joka kerran "boobs". Omasta väsymysasteesta kertoo kai jotain se, että S uskalsi päästää minut puikkoihin vasta viimeisen kilometrin ajaksi (kaupasta kotiin).

Itse halusin jutustella boobsien sijaan kivoista tavaroista, joita voidaan toivottavasti pian (114 päivää) ostella. Listasin ainakin sohvan, olohuoneen pöydän, verhot ja kylmälaukun. S:n listalta löytyi mm. blenderi, hyvä paistinpannu ja grilli. On kai aika selvää, kuka meillä sisustaa ja ottaa retkelle virvokkeita mukaan. S:n toivehankinnoista voisi päätellä, että se hoitaakin meillä kokkaamisen kokonaan tästä eteen päin.

Väsymyksen aiheuttaja, joka vuorostaan aiheutti listausvimman (taas kerran), on aika helppo paikantaa. En nukkunut kunnolla, tai oikeastaan juuri ollenkaan, sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kahdesta syystä: 1. Superjännittävä USA-Kanada -peli piti tietysti seurata loppuun asti. 2. Klo 10 maanantaiaamuna häämöttänyt visiitti USA:n suurlähetystöön kummitteli mielessä.

Viisumihaastattelusta (jos muutaman minuutin jutustelua voi haastatteluksi sanoa) jäi ihan hyvä tunne. Minulta kysyttiin tietysti peruskysymykset (Milloin tapasitte? Kuka kosi? Millaiset ensimmäiset treffit olivat?), eikä mitään kirjoitettu ylös. Juteltiin vähän jopa urheilusta. Hakemuspaperit ja tarvittavat dokumentit jäivät suurlähetystön syyniin; syynäyksen tuloksen saan tietää joskus ensi viikolla. Ehkä.

Nyt ei voida enää vaikuttaa prosessiin millään tavalla. Kaikki lomakkeet on toimitettu ja (ennen kaikkea!) maksut maksettu. Nyt voidaan vain odottaa kärsimättömästi.

Kunpa tämä inhottava tunne katoaisi pian. Minua oikeasti vähän pelottaa, että ne "löytävät" jotain hämärää meidän hakemuksista, vaikka mitään hämärää siellä ei todellakaan pitäisi olla. Eniten pelottaa se, että olen tehnyt jonkun typerän mokan jossakin kohtaa, ja sitten siitä tulee kunnon rapsut, eli koko tämä ruljanssi olisi ollut yhtä tyhjän kanssa.

Hyi. No, näin sitä pidetään hullua jännityksessä. Näin pessimisti myös varautuu tulevaan.

8 kommenttia:

  1. Lontoon paassa pidetaan sormia ja varpaita ristissa ja peukkuja teille pystyssa. ;)

    VastaaPoista
  2. Moi,

    Tulin tänne onnittelmaan siitä, että sullakin on haastattelu ohi ja kommentoimaan siitä kuinka se jäänitys vaan jatkuu (vaikka vois luulla et jännitys loppuis siihen haastatteluun...)

    Samaan aikaan sitten avasin mun sähköpostin, ja olin saanut suurlähetystöstä mailin et ne antaa mulle viisumin! En yhtään osannut odottaa tota, koska mulle sanottiin et otetaan yhteyttä puhelimella.

    Tajusin, et olin jännittänyt tota haastattelua ja itse viisumin saamista paljon enemmän kuin itse Usaan muuttoa ja poislähtöä Suomesta. Vaikka eihän sen pitäis olla noin.

    Mulla oli haastattelu torstaina, joten oli 2 arkipvää välissä ennen kuin sain tiedon. Ton perusteella sun pitäis saada tietää torstaina eli ylihuomenna.

    Yks pikkujuttu vaan oli et se viisumi ym. pitää hakea sieltä! Häh, mitä mun 'kalliille' hienolle kirjatulle palautuskuorelle on tapahtunut??

    Ja nyt alkaa vielä tää bussilakkokin, 1 h päästä.

    Ja entäs ne, jotka asuu kauempana? Ekaks pitää käydä lääkärillä (jotkut 2 kertaa jos käy erikseen kokeissa ym), sitten viisumihaastattelussa ja sitten vielä siellä portilla hakemassa ne paperit!

    Ymmärrän et ne ei haluu maksaa kenenkään postikuluja, mut mulla oli se kuori. Tosin se oli 2 v sitten hankittu, en tiiä oliko siinä joku vika :S

    -S-

    VastaaPoista
  3. Tulevaisuuslistaukset tekee hyvälle tuulelle. Aika tutun oloisia asioita teidän listoilla...

    Toivottavasti saatte pian tiedon! En tietenkään usko että voisivat löytää mitään hämärää, mutta miten sitä ikinä voisi tuollaista asiaa olla jännittämättä! Fingers still crossed. :)

    VastaaPoista
  4. Susanna: Oi, kiitos! Sormet, peukut ja varsinkin varpaat otetaan ilolla vastaan! :D

    -S-: Oho, ONNEAONNEAONNEA! Mahtava juttu!! :) Itselle iski kahta kauheampi jännitys päälle! :D

    Aika kumma juttu tuo viisumin hakeminen portilta... Jää hieno kuorikin käyttämättä! Yksi virkailijoista, joiden kanssa juttelin tiskillä, sanoi heidän käyttävän omaa kirjekuortaan, joten kai ne nyt sitten lähettävät minulle passipaketin... On nimittäin verrattain pitkä hakumatka.

    Onnea vielä kerran! Tuo viisumi taitaa tehdä muutosta aika todentuntuisen. :)

    Pilvi: Pikaista käsittelyä toivotaan täälläkin! Kamalaa tämmöinen odottelu! :D Kiva kun käyt(te) täällä tsemppaamassa, helpottaa kummasti. :)

    VastaaPoista
  5. Fingers crossed=) Kyllä se hyvin meni, etkä ole tehnyt mitään mokia.. Uskon täysin, että tulevassa muutossasi ja viisumin hankkimisessa ei tule enää mitään ongelmia vastaan.
    Tulikos selväksi? ;)
    (ellei sitten S. ole täyttänyt hakemusta puolestasi, joka kohdassa vastauksena "boobs". APUA!) =)

    VastaaPoista
  6. :D :D Onneksi S:n osio hakemusurakasta saatiin suurimmaksi osaksi onnellisesti päätökseen jo tammikuussa. En olisi antanut eilen täyttää sen mitään viralliselta kalskahtavia papereita; sen verran levotonta oli meininki. Itse en muistaakseni vastannut kovinkaan moneen kohtaan 'boobs'.

    Ja selväksi tuli! :) Nyt voin mennä levollisin mielin nukkumaan. Huomenna odotellaan (ja ehkä ihan pikkuisen jännitellään) sit lisää. ;)

    VastaaPoista
  7. Hyvin ne asiat kummiskin sujuu. Pitelen peukkuja täällä varuilta!:)

    Mun mielestä "boobs" on ihan hyvä jutteluaihe etenki noihin väsyneisiin hetkiin. Voi tulla ihan hyvät keskustelut aiheesta, kannattaa koittaa joskus rohkeasti.^^

    VastaaPoista
  8. Kokeiltiin kyllä jutella boobseista, mutta aika yksitoikkoista se oli. :P Täytyy yrittää uudelleen joku toinen kerta!

    Kiitokset peukuista. Niistä taisi olla apua... :)

    VastaaPoista