Alan ymmärtää pikku hiljaa, että ensi kesään mennessä on saatava paljon, paljon tehdyksi. On haettava minulle oleskelulupa, joka ei olekaan mikään ihan läpihuutojuttu. On käytävä läpi koko omaisuus ja lajiteltava se mukaan otettaviin, säilytettäviin, myytäviin, lajoitettaviin, pois heitettäviin. Jne.
Ensi kesän muutto on yleistä tietoa, muttei ehkä vielä yleistä ymmärrystä. Kyllä siitä puhutaan, huolettomasti sivulauseissa, mutta tikittävä kello ei ole vielä tähän päivään mennessä pelottanut näin paljoa. Vajaa yhdeksän kuukautta menee kuitenkin aika nopeasti.
Joulukin on kotona. Ei se mikään viimeinen suomalainen joulu ole, sillä tulen viettämään täällä monet, monet joulut (suomalainen joulu vain on ylivoimaisesti kivempi kuin amerikkalainen), mutta onhan tämä jollakin tapaa, no, viimeinen. Tänä jouluna on opeteltava tekemään kaikki perinneruoat valmiiseen pöytään istumisen sijaan, että osaan viedä omia perinteitä mukana toiseen kotiin. Mm. lanttulaatikko on vähän harvinaisempaa herkkua siellä.
Huoh. Kun tietäisi, mistä aloittaisi. Kun edes tietäisi, mitä kaikkea pitää oikeasti tehdä.
Huh, sulla tosiaan on urakkaa.. Ja voin sanoa etta se pakkaus ja tavaroiden poisheittamisurakka on ihan jarjeton. Alotin ite sita pikkuhiljaa tekemaan varmaan kaks kuukautta ennen muuttoa. Kaikki nauro mulle, etta eikohan toi nyt oo jo vahan liiottelua alottaa noin aikasin, mutta kiirehan siina loppua kohti tuli.
VastaaPoistaJa suosittelen poisheittamisessa/kirpparille viemisessa olemaan aika armoton. Itse taytin mummon kellarin sailytettavilla tavaroilla ja viime Suomen reissulla kun kavin niita kasoja penkomassa niin olin ihan etta miks hitossa oon kaikkia ihme ratteja saastanyt. Siis mulla on siella sailossa tyyliin jotain reikasia verkkareita, kun niilla on tunnearvoa. :D :D
Mutta onhan se kokonaisuudessaan mukava prosessikin. Sulla siihen tietty liittyy varmaan haikeuttakin kun kyse on kuitenkin pysyvammasta muutosta. Mutta silti.. saat olla S.n kanssa aina. :) Ihanaa!
Wau, mä en ehkä ole ajatellut asiaa loppuun asti mutta sillä lailla intuitiivisesti tai alustavasti ajattelin jättäväni suomalaiset perinneruuat Suomeen. Valitettavasti (karjalanpiirakoita lukuunottamatta) taitaisin joutua syömäänkin ne yksin. Mutta upea ajatus tuo on! Voinko sitten joskus ostaa sulta vaikka lanttulaatikkoa? Anything can be FedExed, right?? ;)
VastaaPoistaSonja lienee oikeassa: paras olla armoton poisheittämisen/-lahjoittamisen suhteen.
Minä aloitin (vahingossa) käymällä vaatekomeron läpi pari kuukautta sitten, karsin pois käyttökelvottomat ja sellaiset mitä en ole käyttänyt yli vuoteen.
Sonja: Uh, voin vain kuvitella, mikä työ tässä kaiken rojun läpikäymisessä on... Luulenpa, että multakin löytyy jotain tunnearvokkaita reikäkalsareita, joita en edes muista omistavani, mutta joista en myöskään voi millään luopua... :D
VastaaPoistaJomman kumman on muutettava, kun edestakaisin seilaaminen ei ole millään lailla järkevää, eikä sitä jaksaisikaan. Pysyvyys on kummiskin ihan siistiä, joten hyvillä mielin ollaan. :) Vaikka haikea olo välillä varmaan tuleekin, niin ajattele, aina!
Pilvisyys: Voin fedexätä sulle myös mm. porkkanalaatikkoa, karjalanpaistia ja ruisleipää! :D En tiedä, miten suurta yleisöryntäystä nuo minunkaan perinneruoat saa aikaan, varsinkaan laatikot, mutta pitäähän sitä jotain kotoista olla amerikkalaisessa joulussakin (sekä arjessa). On sitten eri asia, miten paljon jaksan itseä varten panostaa.
Minäkin taidan aloittaa urakan vaatteista, sillä se saattaa olla helpointa. Tälläkin hetkellä vanhempien luota löytyy iso matkalaukullinen vaatteita. En ole avannut matkalaukkua kahteen vuoteen.
Tosin siinähän ne olis jo valmiiksi pakattuna, ready to go... :P
Ugh! Kannattaa aloittaa ajoissa ja olla, valitettavasti, todella raaka. Vaatteista on varmasti helpoin aloittaa (tuskin tarvitset enää sitä matkalaukullista, ellet ole tarvinnut tähänkään mennessä?=D ) ja sitten se kaikki muu... Hamsterina oleminen kannattaa unohtaa. Tosin on monia esineitä/asioita, joista ei halua luopua, mutta.. kuinka paljon loppujen lopuksi mukaan tarvitset?
VastaaPoistaMuuta kuin S:n?! =)
Hengessä mukana ollaan, muuttopäivä on edessä loppujen lopuksi pian :)
Katja: Samaa mieltä, pitäisi aloittaa ajoissa. Itseni tuntien moni asia jää kuitenkin siihen kuuluisaan viime tippaan... Ja sieltä matkalaukustahan saattaa löytyä vaikka mitä aarteita! :P
VastaaPoistaOikeasti en tarvitse mukaan paljon mitään. Vaatteiden osteluakin olen välttänyt, ettei tarvitse raahata uusia kivoja kuteita painolastina mukana. Kunhan mies ja kissa lähtee mukaan, sillä pääsee jo pitkälle. :) Muuta saa rahalla, ja sitähän meillä on ku roskaa! (Oliskin.)