torstai 7. elokuuta 2008

13

Alle kaksi viikkoa. Nyt ehkä jo vähän pelottaa, kun en edelleenkään oikein ole sisäistänyt, mitä S:n muutto tänne tarkoittaa. Ymmärsin tosin noiden jäljellä olevien päivien vähyyden konkreettisesti, kun varasin tänään itselleni aikaa kampaajalle (edellisestä ammattilaisen muotoilemasta kuontalosta kun on parisen vuotta aikaa). Halusin luonnollisesti saada ajan ennen 20. päivää, mutta eihän siitä ole mitään takuita, että alle kahden viikon sisään olisi vapaita aikoja. Onneksi oli, ja saan uuden pään ensi keskiviikkona. Nyt vain pitäisi keksiä, mitä tälle letille tekee. S:ltä en ole yllättäen saanut liikaa mitään hyviä vinkkejä.

Olen unohtanut mainita sellaisen seikan, että minusta on tulossa Aunt Anni, jos kaikki menee hyvin. S:n sisko kertoi minulle ilouutisen tuossa vähän aikaa sitten, mutta on sittemmin syyllistänyt Uncle S:ää siitä, ettei tämä ole paikalla, kun vauva syntyy. Ja shhh, älkää kertoko kenellekään ennen S:n veljen ensiviikkoisia häitä. Sisko ei halua viedä kaikkea huomiota, eikä ole siis kertonut vielä isoveljelleenkään.

Sulhasesta puheen ollen, veikka oli eilen kysynyt, tuoko S häihin seuralaisen. Minulta nousi melkein savu korvista, varsinkin kun kuulin, kuka seuralaisehdokas isoveljellä oli ollut mielessä, mutta savu hälveni vähän, kun S selitti, että se on vain tapana heidän kulttuurissaan. Sanoin silti, että jos S vie seuralaisen häihin, joihin olisin muuten halunnut mukaan todella paljon, niin se on maailmansodan paikka. Vähintään. Se nauroi, ettei se halua viedä sinne ketään muuta kuin minut. Eikä velikään tietysti tarkoittanut mitään pahaa, vaikka veri täällä päässä vähän kiehahtikin.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

3 kommenttia:

  1. Miehiltä ei KOSKAAN saa hyviä vinkkejä hiusjuttuihin. Niille useimmiten riittää, että emännällä on jonkinlaiset hiukset päässä. ;) Kannattaa siis ennemmin konsultoida kavereita tuon aiheen tiimoilta.

    Kulttuurieroja, joista en ole kuullutkaan. Ei vissiin riitä, että on nähnyt Kauniiden ja rohkeiden kolmetoista hääseremoniaa tietääkseen, mitä jenkkihäissä OIKEASTI tehdään.

    VastaaPoista
  2. Kraa! isoveljelle - mullakin nousi savu korvista vaikken itse tilanteessa ollutkaan. Liian hyvä mielikuvitus!

    VastaaPoista
  3. Bemary: Juu, on todellakin ihan turha odottaa mitään varteenotettavia tai hyödyllisiä kommentteja. "Pituudella ja värillä ei ole mitään väliä." Tyhmä minä, kun edes kysyin. :D

    Haha, vaikka Kauniit ja rohkeat yleensä antaa amerikkalaisesta kulttuurista todella todenmukaisen kuvan, niin kaikki eivät näköjään seuraa Ridgen ja Brooken viitoittamaa tietä. Minusta tuntuu, että noita "kulttuurieroja" on vähän liian helppo käyttää tekosyynä tilanteessa kuin tilanteessa. Nyt ei mennyt ihan läpi. :)

    Min blåggen: No hyvä, etten ollut ainoa höyrypää. :) En tiedä, kuinka suopeasti amerikkalaiset tyttökaverit sitten suhtautuisivat siihen, että poikaystävä ottaa jonkun muun tytön seuralaiseksi häihin. Eivät nekään välttämättä riemusta hyppisi, veikkaan mä.

    VastaaPoista