No niin. Käväistiin eilen talolla, ja siellähän oli kattomiehet urakoimassa vielä iltakuudeltakin. Koko homman pitäisi olla tänään valmis, lupausten mukaisesti. Kuinka hienoa!
Meidän hieman kokematon kiinteistönvälittäjä (älkää koskaan värvätkö kaveria näihin hommiin...) oli tosiaan sitä mieltä, että päästään uuteen kotiin jo tänä viikonloppuna, mutta kuten jo arvata saattoi, pankki ei toimi niin nopeasti. Optimismi on mukava piirre, mutta sokea luotto asioiden järjestymiseen ilman yhdenkään tikun laittamista ristiin on aika rasittavaa, kun pitäisi kuitenkin olla ammatti-ihmisestä kyse. Kysymyksiin olisi joskus mukava saada muitakin vastauksia, kuin "Joo, luulisin..." ja "Kyllä sen pitäisi onnistua...".
Onneksi tuo minun mies on topakkaa ja oma-aloitteista sorttia. Tänäkin aamuna se laittoi pankille tilannepäivitystä katosta, ja pankilta saatiin jopa melkein hyviä uutisia! Closing date on nyt asetettu ensi viikon perjantaille, mikä olisi toteutuessaan aika huippujuttu, sillä meidän vuokrasopimus tosiaan päättyy sitä seuraavana maanantaina.
Vaikken millään lailla taikauskoinen olekaan, niin kyllähän tuo perjantai 13. päivä vähän karmii jo näin etukäteen; onhan herra Murphy ollut meillä tässä prosessissa kaverina hääräämässä jo muutenkin. Kaikki on nyt kiinni myyjästä. Heidän pitää toimittaa viimeiset dokumentit pankille viimeistään ensi maanantaina, jotta pankki saisi hommansa valmiiksi ennen ensi viikon perjantaita. Iiks.
Toivottavasti se iso peili ei nyt mene särkymään. Seitsemän vuoden epäonni tästä nyt vielä puuttuisikin...
Pakko myöntää, että se peili on alkanu tässä viime viikkojen kuluessa tuntumaan niin läheiseltä kaikkine virheineen, että mua oikeasti harmittaa sitten kun sitä kammotusta ei enää ole. Taidan järjestää sille täällä oman hartaan hetken heti peilinmurskajaisten jälkeen. Ja tietysti tilaisuuden taustalla tulee soimaan SE tunnari, sniiif... :')
VastaaPoistaHaha, kiitos taas tästä! :D
VastaaPoistaOle hyvä! Ja olen pahoillani.:))
VastaaPoista