torstai 17. lokakuuta 2013

Ohi on

Eilen oltiin poliittisessa p*skaliemessä jo niin syvällä, että allekirjoittanut huusi telkkarin puhuvalle päälle, teapublikaanisenaattori Ted Cruzille rumia sanoja. Keskisormikin taisi heilahtaa.

Herra pyysi presidenttiä kuvittelemaan tilanteen, jossa senaatin republikaanit olisivat olleet yhtä rohkeita patriootteja kuin edustajainhuoneiston elefantit. Pyysi kuvittelemaan tilanteen, jossa Washington olisi kuunnellut amerikkalaisia -- tiedättehän, niitä oikeita amerikkalaisia, joiden mielestä Obama on kenialainen muslimi ja sosialisti. Keitti yli. Demokratia on kai demokratiaa vain silloin, kun hupsu ja äänekäs vähemmistö voittaa.

Illalla jännitettiin, saapuuko sopu maamme pääkaupunkiin. Käytiin Buffalo Wild Wingsissäkin katsomassa CNN-uutiskanavaa (lapsi seurasi baseballia ja hurrasi, hyvin aivopesty), ja ehdittiin kotiin tuijottamaan reaaliaikaista ääntenlaskentaa edustajainhuoneistossa. Järki voitti, lopulta melko selkein luvuin. Jääkaapissa kaksi ja puoli viikkoa vanhentunut kuohuviinipullo poksahti.

Mies on nyt töissä.

Vaikka pakkolomaan sisältyi paljon turhautumista ja telkkarille huutamista, niin ehdittiin me onneksi nauttiakin yhteisestä ajasta. Kotieläinpuisto tuli vieläkin tutummaksi, liityttiin uuden luonnonhistoriallisen museon jäseniksi (miettikää, Kansasissa on tiedemuseo!), käytiin pumpkin patchillä ihmettelemässä kurpitsoja ja seikkailemassa maissilabyrintissä, grillattiin kohtalotovereiden kanssa keskellä kirkasta arkipäivää ja treffattiinpa vielä kasa kansascityläisiä (ja Kansasin manhattanilaisia) suomalaisia puolisoineen!

Deanna Rose Children's Farmstead.


The Museum of Prairiefire - yhteistyökumppanina American Museum of Natural History.
Louisburg Cider Mill.
Corn maze.


Pumpkin patch.
Syksy on saapunut tännekin. Päivät pimenevät ja viilenevät. Nyt, kun arki asettuu taas omille urilleen, voisin olla vähän katkera siitä, ettei voidakaan lähteä ensi kuussa Teksasiin kannustamaan Kimiä, sillä Scotty ei voi ottaa yhtään vapaata töistä (korvattavia työpäiviäkin kertyi yhdeksän, firman vaatimuksesta, ja ne tunnit pitää tehdä ennen vuodenvaihdetta), voisin harmitella sitä, ettei raaskittukaan mennä tässä tilanteessa rikkomaan maailmanennätystä ja riemuitsemaan kavereiden kanssa voitokkaasta kotijoukkueesta, voisinpa jopa pelätä valmiiksi tammikuun 15. päivää, sillä valtion palveluita rahoitettiin väliaikaisesti vain siihen asti (tuleeko uusi sulku?).

Toisaalta voisin keskittyä iloitsemaan vilpoisemmista ulkoilukeleistä, Halloweenistä, joulunodotuksesta, tammikuussa saapuvista tärkeistä vieraista, ja Chiefsejä voi kyllä onneksi kannustaa kotonakin.

4 kommenttia:

  1. Enjoy the fall holidays! Tammikuuhun on viela pitka aika, ja monta asiaa ehtii muuttua ennen sita..... jos seuraava furlough tulee niin pian, niin miettii sita sitten.
    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ja enpä kyllä oikeasti jaksa uskoa, että viisaat päättäjät ajaisivat itseänsä toisen kerran samanlaiseen umpikujaan. Tosin olenpa ollut väärässä ennenkin... ;) Juhlitaan tosiaan kiitospäivät ja joulut ensin alta pois, murehditaan sitten, jos murehtimista tulee. :)

      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  2. Ei vaan voi täältä katsoen edelleenkään ymmärtää miten vähemmistö vie ja enemmistö vikisee! :O Eikä mikään humaani, ihana, kaikille tasaista hyvää toivova minoriteetti vaan karmea ahne tyhmä sivistymätön umpipaha p***ka porukka, kääk.

    VastaaPoista