maanantai 14. helmikuuta 2011

Fo' Shizzle Steer Pizzle

Oltiin lauantaina hoitamassa asioita heti aamusta, ja kun virallinen osuus oltiin saatu hoidettua kunnialla loppuun, minä maanittelin miestä viemään minut katsomaan koiranpentuja läheiseen lemmikkikauppaan. Joku muistanee, miten viime kerralla kävi, joten S:n epäröinti oli ihan aiheellista.

Kun oli luvannut ja vannonut, etten yritäkään lähteä kaupasta koiranpentu sylissä, S suostui kanssani ihastelureissulle. Olihan siellä taas maailman ihanimpia mussukoita, kuten mm. kaksi pikkuruista beaglea toisiinsa kietoutuneina. Sinne jäivät tuhisemaan.

Tyhjin käsin ei kaupasta kuitenkaan lähdetty, sillä S halusi hemmotella kilttiä Usva-tyttöstä. Se valikoi "irtokarkkihyllyltä" muutaman herkun. Kassalla koettiin yllätys, sillä kolme herkkua maksoivat yhteensä reippaat 15 dollaria. S kävi kaupasta poistuessamme vielä tutkimassa namien hintaa, ja yksi oli syyllinen korkeaan loppusaldoon: Steer Pizzle, $12.

Tultiin kotiin ja annettiin Usvalle hintava pureksittava. S uhkaili koiraa, että tästä on nyt sitten parempi nauttia, et saa tämmöistä enää ikinä. Koira teki työtä käskettyä ja jyysti epäilyttävästi lannalle haisevaa 30 sentin pituista lettiä suurella innokkuudella.

Meistä kumpikaan ei tiennyt, mitä tai mikä tämä arvokas steer pizzle on, joten S otti Googlen kaveriksi. Parin sekunnin päästä miehen kasvoille levisi kuvottunut ilme, sillä kyseessähän on härän se. Olisihan meidän pitänyt arvata. Pian se (S siis, ei pizzle) käveli keittiöön, haki muovipussin, ja pussi kätensä suojana se otti pizzlen koiralta pois. Minua nauratti niin, etten meinannut saada henkeä.

Usva on siis saanut nauttia pizzlestään melko pienissä erissä. Minun puolesta pikkuinen tyttöseni saisi jyystää pizzleä niin paljon kuin sielu sietää, mutta tuo mies ei kykene katselemaan touhua kuin vähän kerrallaan. Toisaalta kapistus haisee sen verran pahalta, että taitaakin olla parempi säilyttää sitä muovipussissa pureskelujen välillä.

Tämän kauniin tarinan myötä haluan toivottaa hyvää ystävänpäivää itse kullekin säädylle! Me taidetaan skipata Valentine's Dayn juhlinta tällä erää ja painutaan johonkin mukavaan ravintolaan jonain vähäväkisempänä iltana. Voi olla, että S:n ruokahalukaan ei ole vielä ihan ennallaan pizzle-episodin jälkeen.

Mekin ollaan jo melkein kavereita!

*****

Fakta #94: Olen larpannut kerran.

8 kommenttia:

  1. hihih joo mun koiran suurta herkkua on myöskin samainen härkä ;) Tikusta lähtee niin kuvottava haju, muistan erään aamun kun herään sängystä ja ihana koirani oli tuonut herkun minun tyynyn eteeni :)

    VastaaPoista
  2. Tämä oli kyllä paras juttu tänä vuonna :D Tähän palataan, kun tavataan. Että mitäs on tullut kenelläkin osteltua... :D Voi jestas - ihan kuin jostain sitcomista koko juttu.... terkut S:lle anopilta.

    VastaaPoista
  3. Noi "pizzlet" on myös meidän koirien herkkuja, ja myös meidän suosiossa koska ne kestää kauemmin kuin siansaparot tms muut höttöiset. Tommonen pizzle saattaa kestä yli puoli tuntiakin. Jostakin syystä niiden nimi on täällä "sutipätkä". Eipä tuu siitäkään se alkuperäinen asia mieleen :D

    VastaaPoista
  4. HAHAHAA, parasta :D En oo tormanny moisiin, mutta pitaski joku paiva kantaa kotiin, antaa koirille ja arvuutella miehella, et mita ne koirat jyrsii :D :D

    VastaaPoista
  5. MV: Ah, mikä ihana aamuinen yllätys! :D Toisaalta tosi hellyttävää, kun kyllähän haisevan tapin täytyy olla koiran suurinta herkkua, ja se kuitenkin halusi jakaa tämän ilon kanssasi. ;)

    S:n anoppi: Miekkosta kannattaakin kiusata kyseisellä jutulla. Kannattaa erityisesti mainita se, ettei S halunnut koskea jöötiin ilman muovipussia (minä olen muistanut kertoa kaikille). Se myös voivotteli sitä, miten härkäparka ei ehkä arvannut, mihin lopputarkoitukseen sukukalleus päätyy. Taisi tuntea jotain sielujen sympatiaa.

    Amoena: SUTIPÄTKÄ! :D Tämä meidän ostama patukka onkin vankkaa tekoa, sillä käsittääkseni se muodostuu kolmesta yhteen letitetystä pizzlestä, joten tämä toivottavasti kestää vähän pidempään kuin puoli tuntia. :)

    Sanni: Teepä tuo ja kerro, miten meni! ;) Koirat varmaan ainakin tykkäisi tempauksesta, miehestä en olisi ihan niin varma. :D

    VastaaPoista
  6. Hahaha, mahtavaa! Pitää ostaa Carolle oma. Tai sitte ei. Siankorvissa on jo tarpeeks kestämistä.:D Mä tuosta otsikosta päättelin, että juttu liittyis jollain tapaa Snoop Doggiin, vaan olikin ihan eri mulk...ööh, eläinlajista ja sen tavarasta kyse.

    VastaaPoista
  7. Sari: En nyt välttämättä menisi tuosta mahtavuudesta vannomaan. ;)

    Bemary: :D Usvaa ei enää mitkään siankorvat edes kiinnosta, kun on saanut maistaa kunnon pizzleä fo' shizzle. Kannattaa siis olla varovainen näiden ostosten kanssa. ;)

    VastaaPoista