keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Recipes for Disaster

Jos eri medioihin on uskomista, eilen oli taas katastrofin ainekset ilmassa, kun meitä lähestyi lumimyrsky. Oltiin kavereiden kanssa juhlimassa S:n synttäreitä, ja yksi oli varma (onneksi puoliksi leikillään), ettei pääse parkkipaikalta enää liikkeelle, ja opettajaystävämme tarkisti jatkuvasti, onko hänen koulunsa auki seuraavana päivänä. Oli meitä sentään muutama, jotka ottivat koko homman aika rennosti: S, joka on nähnyt pari Suomi-talvea (ja juonut pari Captain and Cokea), minä, joka on nähnyt vielä muutaman enemmän, sekä kaveri, jolla on nelivetoinen pick up.

Käytännössä joka kerta, kun lunta on tiedossa yhtään, kyseessä on myrsky. Viime viikolla oli oikeasti kunnon myräkkä, joka ehdittiin ristiä jo esim. Snowmageddoniksi, Snowpocalypseksi ja Snowzillaksi (mm. Pilvi kirjoitteli tästä aiemmin). Muutama kymmenen senttiä lunta vajaassa vuorokaudessa höystettynä mukavalla puhurilla on jo suomalaisittainkin myrsky.

Eilinen "myrsky" sen sijaan koostui muutamasta sentistä hiljaa maahan putoilevasta hötöstä. Siitäkin huolimatta on myönnettävä, että minua pikkuisen hirvitti ajaa vajaat viisi kilometriä S:n synttäririennoista kotiin. Vaikka kokemusta talviajosta aika paljon onkin, niin kesärenkaat eivät silti pidä mitenkään hirvittävän hyvin lumisella tiellä, enkä ollut ihan ainoa, joka oli matkalla jonnekin, joten aika hissuksiin edettiin.

Tämä on toinen täällä viettämäni talvi, ja tämä vuosi on ehdottomasti näistä kahdesta lumisempi, kahdellakin tapaa; lunta on satanut paljon enemmän, eikä se ole sulanut parissa päivässä pois. Maa on siis ollut valkoinen yhtäjaksoisesti jo jonkin aikaa.

Huhujen mukaan täällä kuitenkin sataa lunta ihan joka talvi. Luulisi siis, että muutaman tunnin ajan hiljalleen tippuvat pikkuhiutaleet eivät vielä tarkoittaisi myrskyä, sillä näillä leveyksillä ollaan kuitenkin lumeen totuttu. Aurauskalustoa on ihan kiitettävästi (toki myös aurattavia kilometrejä on hurja määrä), joten valtatiet pysyvät ajokunnossa, ellei lunta tule ihan metritolkulla. Olisi ihan eri asia, jos paikallinen talvi olisi kuin Suomen kesä; lyhyt, mutta vähäluminen. Eteläosavaltioissa vähäinenkin lumi saa aikaan ihan erilaisen kaaoksen, mutta kyllä täällä pitäisi pystyä pari senttiä valkoista puuteria käsittelemään ilman paniikkia.

Auttaisikohan asiaa yhtään, jos säätiedotuksissa puhuttaisiin lumesta lumena, eikä sen perään liitettäisi maailmanloppuun liittyviä sanoja?

Psssst. Ei täällä oikeasti kaikki lumesta panikoi, kunhan vain puhuvat lämpimikseen. Jos sää otettaisiin kansasilaisesta small talkista pois, niin mitä meille jäisi jäljelle?

*****

Fakta #93: Löysin meidän lähikaupasta vähän aikaa sitten maksamakkaraa riemunkiljahdusten saattelemana. Kyllästyin siihen kuitenkin jo kahdessa päivässä. Mikä tuuliviiri?

6 kommenttia:

  1. Joopa joo. Täällä puolestaan sunnuntaiaamuna oli tullut kolmisen tuumaa lunta kun piti tulla kolmannestuuma. Ei löydy kultainen keskitie. ;) Teilläkin päin ylisanoja riittänee myös lämpötiloihin. "Heading into the deep freeze" ja silleen, kun elohopea jää kuitenkin vielä yli 20 Farenheitin... Nyt kun on oikeastikin kylmä, alle 10'F tänään, on kylmä ilma uutisten ykkösaihe.

    Vaan ihan totta, tulokkaana olen ihan kiitollinen siitä että säästä ainakin voi puhua lämpimikseen, tulee sitä kai kontakteja luotua tavallaan siinäkin.

    Mitä on maksamakkara englanniksi?? Ei ole ihan ykkösenä kaipaamieni ruokien listalla, mutta nyt kun kerroit että sitä voisi löytää... :)

    VastaaPoista
  2. Niinpa, taalla on pieni sadekuuro hatatapaus. :O

    VastaaPoista
  3. Maksamakkara on niitä syötäviä, joita ostaa innoissaan kaupasta laittaakseen sitä leivän päälle jne. "joka päivä", ja jonka löytää sitten avaamattomana jääkaapista, ku "Parasta ennen" -päiväys on jo umpeutunu. Samaan kastiin kuuluvat myös mm. terveelliseksi välipalaksi ostetut banaanit, jotka jotenki vaa unohtuu sinne alimmaiseen laatikkoon.;)

    VastaaPoista
  4. Muakin aina vähän laittaa hymyilyttään, kun ihmiset vauhkoontuu täällä tosta lumesta. Bussivuoroja jää ajamatta, ym. Ja tää on sentään Sveitsi, luulisi, että ovat lumeen tottuneet. Kollegat kyselee, pääsitkö hyvin töihin ja mun hölmistyneen ilmeen nähtyään lisäävät vielä "no kun lunta sataa?"..jepjep, tulihan sitä varmaan ihan pari senttiä.

    Luulen, että minäkin hyppisin riemusta, jos maksamakkaraa löytäisin - ja varmasti tulisi syötyä! Vähän aikaa sitten löysin suomalaisia kaurahiutaleita ja riemulla ei ollut rajaa.

    VastaaPoista
  5. Pilvi: Oi, säätiedotusten liioittelut ylettyvät todellakin myös lämpötiloihin! :D Sää on onneksi helppo (ykkös)aihe small talkin aloittamiseksi. Koiraa ulkoiluttaessa tulee kauhisteltua naapureiden kanssa milloin lumessa ajamista, milloin kaameita pakkasia. Onneksi ensi viikolla taidetaan päästä päivittelemään sitä, miten "nice" ilma on.

    Maksamakkara taitaa olla ihan liver sausage. Merkki oli niinkin tuttu kuin Oscar Mayer, että eikun etsimään. ;)

    Susa: Huh, onneksi täällä ei sentään jokainen sadekuurokin ole myrsky. ;)

    Bemary: :D Minä yleensä sentään ehdin avata sen maksamakkarapaketin, mutta sitten muistan/haluan syödä sitä vain pari kertaa. Hedelmätkin on siitä pirullisia, että ostan niitä näköjään aina yhden tai kaksi liikaa... :P

    (Meinasin jo kirjoittaa, että kalja ei onneksi ehdi mennä vanhaksi, mutta jätetäänpä toiseen kertaan.)

    Riikka: No luulisipa tosiaan, että Sveitsissä lumi ei olisi ihan noin iso juttu. Jännää. :)

    Pidähän silmät auki, ei sitä koskaan tiedä, vaikka maksamakkarapötkö kohdalle sattuisikin! ;)

    VastaaPoista
  6. (Niinpä, sen takia se onkin paras elintarvike ikinä!!! Iso "HIK!" sille.<3)

    VastaaPoista