maanantai 3. marraskuuta 2008

We Are All Disturbed!


Huh, kun kirjoituspaussi ehtikin venyä pitkäksi! Toivottavasti ette ole vielä ehtineet hylätä tätä laiskiaista. Mutta onpa minulla ihan päteviä syitäkin tähän päivitystaukoon. Niistä lisää ihan pian.

Yleisenä katsauksena todettakoon, että hyvin tyytyväisiä ollaan edelleen tähän nykytilanteeseen. Ollaan laitettu kotia edelleen enemmän omannäköiseksi, ja ehdinpä minä jo laittaa parvekkeelle vähän valoakin pimeyttä vähentämään ja tunnelmaa luomaan. (Jouluvalopoliisit eivät pääse sanomaan mitään, kun nehän ovat tietysti tunnelmavalot! Jotka sitten kylläkin ylennetään ensi kuussa jouluvaloiksi...) Tämä asunto on nyt oikeasti semmoinen pesä, kun iltaisin voi poltella kynttilöitä ja katsella kaupunginvaloja.

*****


Viime viikolla huomattiin kulttuureissamme ja kasvuympäristöissämme melkoisia eroja. Pienehkön kotikuntani koululle ilmestyi eräs aamu pommiuhkasta kertova lappunen. Minä tietysti vähän kauhistelin tätä nykymaailmanmenoa, kun en minä ainakaan pelännyt pommeja pienenä koululaisena. Namusetiä korkeintaan. (Ja on sitä muka jo vanha, kun voi puhua nykynuorisosta...) S vain hymähti ja sanoi, että heillä pommiuhkat olivat lähinnä suhteellisen helppo tapa saada vapaapäivä koulusta. Onneksi täällä Savon sydämessä ei ainakaan vielä olla menty siihen, että uhkaukset ohitettaisiin olankohautuksella. Kun "sattuuhan näitä".


*****


No mutta sitten ne kiireet, jotka ovat muka estäneet päivittelyn: reissut! Lähinnä ollaan kylläkin matkusteltu ja ajeltu entisen ja nykyisen kotikunnan väliä, mutta nyt viikonloppuna päästiin jo vähän pidemmällekin. Ensin piti toki juhlia Halloween pois alta...

Oltiin rokkistaroja. Tai ainakin Rock Band -staroja. Ei jaksettu innostua pukuleikeistä niin paljoa, että oltaisiin vietetty viikkotolkulla aikaa kostyymien kehittämiseen, joten käytiin sitten perjantaina töiden jälkeen Tiimarissa ostoksilla. Ja siitä se ajatus sitten lähti, kun ei ennen sitäkään mitään oltu keksitty. Ostettiin minulle peruukki, S:lle vahvaa hiusgeeliä ja tussi "tatuointeja" varten.


Katu-uskottavuus ennen kaikkea.


Artisti ei jaksanut näköjään värittää kunnolla.

Sen verran rauhallisesti piti Halloweenia juhlia, että seuraavana aamuna oli oltava valmis lähtemään pienimuotoiselle autoretkelle. Päätettiin kuitenkin käydä keskustassa katsomassa meininkiä. Kuin ihmeenkaupalla S löysi jostain ventovieraita paikallisia, jotka innostuivat puhumaan englantia oikein kunnolla. Yksi seurueen tytöistä kysyi minulta, seurustellaanko me. Kun vastasin myöntävästi, tyttö sanoi: "No älä päästä karkuun! Sehän näyttää ihan Jack Sparrow'lta!"

Jack Sparrow ja minä käytiin aamulla hakemassa pikkuveikkonen rautatieasemalta, kun tarkoitus oli tosiaankin lähteä sinne reissuun. Pakkauduttiin autoon ja ajettiin kivassa lumi-/räntäsateessa Espooseen. Oli aika mahtavaa nähdä pitkäaikaista käNppistä! We had a great time, sis!

Vaikka etelään suuntaamiseen olisi riittänyt syyksi helpostikin tuo yökyläily, niin varsinainen syy ekspeditioon oli Disturbedin sunnuntainen (eli eilinen) keikka. Eikä Disturbed jättänyt kylmäksi! Shinedown kävi ensin lämmittelemässä yleisön kunnialla, vaikkakin homma meni ehkä vähän liikaa yleisön käskyttämiseksi. Kuultiin kuitenkin kaikki tärkeimmät kipaleet, joten reippaasti plussalle jäätiin.

Mutta entäs se Disturbed! Voi morjens! Vaikka istuttiinkin nosebleed sectionilla, niin tunnelma taisi nousta siellä ylhäälläkin katosta läpi, saati sitten permannolla. Bändi tuntui viihtyvän lavalla, keikka kun oli Euroopan-kiertueen viimeinen. "We knew there was a reason we saved the best for last!" Niin, aika sanaton tässä vielä on. Eilinen oli mahtava päivä.


Siellä oltiin. Oli siellä pari muutakin.


Onneksi en ole sanaton ihan kirjaimellisesti, vaikka yöllä pelkäsinkin jo vähän äänen puolesta. Flunssasta jäi jonkinmoinen jälkitauti päälle jylläämään, kun ääni on koko ajan vähän käheä ja korvat aranpuoleiset, eikä tuo eilinen rääkyminen varmasti auttanut asiaa kovin paljoa. Onneksi kuumekierre kuitenkin loppui. Nyt voi taas nauttia normaalista, suht' terveestä arjesta.

P.S. Vielä tänäänkin on jaksettu nauraa eräälle tyypille, joka mölähti jo parin ensimmäisen Disturbed-kappaleen jälkeen "We want more." Ja sen jälkeen tasaisin väliajoin ihan sinne keikan loppuun asti. Lausuntahan oli tietysti juuri sitä, mitä humalaiselta keski-ikäiseltä mieheltä voi odottaa.

4 kommenttia:

  1. Ei me hylätä, ku ollaan kaikki itekin laiskiaisia ainakin jossain asiassa. ;)

    Hyvä syy olla jättämättä miestä: tyyppi näyttää joltain suositulta fiktiohahmolta. :D Heh, huvitti suuresti tuo kommentti. Onneksi sulla on vähän parempiakin syitä olla S:n kanssa, heh.

    VastaaPoista
  2. Tämä ei ainakaan ole hylkäämässä!

    Voi jee, minäkin naureskelin tuota syytä olla jättämättä miestä :)
    Pidähän vain tiukasti kiinni Jackistä! ;)
    Eiköhän niitä kuitenkin ole rutkasti muitakin syitä pysyä yhdessä kuin avopuolison ulkonäkö...
    Nauttikaapa tunnelmavalaistuksesta, kynttilöistä ja toisistanne!
    (täällä mies oli saada hepulit kun otin esille Aalto-maljaan ledit... kuulema jouluvalot, mutta intin vastaan ankarasti!)

    VastaaPoista
  3. Äskeinen siis täältä osoitteesta! Nimim. tietokoneiden ihmelapsi!

    VastaaPoista
  4. No hyvä, ettette ole hylkäämässä. :D

    Kyllä tuo Jack Sparrow -kommentti kieltämättä herätti hilpeyttä täälläkin. Kai se joillekin riittäisi, etäisesti leffahahmolta näyttäminen (silmien rajauksista se johtui :D), mutta kyllä sitä ehkä sitten jossain vaiheessa alkaisi kaivata jotain muutakin.

    S:n on muuten sanottu näyttävän mm. American Idol -voittaja David Cookiltakin. Monikasvoinen mies siis. Minusta se näyttää ihan vain S:ltä.

    Ja Katja, anna miehen hepuloida ihan rauhassa! Kyllä pimeyttä vastaan saa taistella tunnelmavaloilla. ;)

    VastaaPoista