keskiviikko 22. elokuuta 2012

Kuinka vältellä siivoamista, osa 153

Kylläpä elokuun päivät vilistävät silmissä. Vastahan me haettiin tuoreet mummo, ukki ja eno lentokentältä, ja nyt meidän talo on ollut taas tyhjä jo melkein viikon. Pariin sukulointiviikkoon mahtui paljon, mm. Suomi vs. USA -olympialaiset, joihin sisältyi ainakin mölkkyä, tikkaa, dartsia, hevosenkenkää, biljardia, beer pongia ja grillausta, retki Emporiaan minivanissa, tailgatingia ennen Royals-peliä, jonka läpi uuden lempinimen (Kynttyrä) saanut Pottu nukkui. Pikkuneiti kävi lääkärissäkin kehuttavana. Pituutta oli reilun viiden viikoin ikäisellä jo 56,5 cm (+ 8 cm syntymästä), ja painoa napakat 4,6 kiloa (+ 1,2 kg syntymästä). 1-kuukautissynttäreitäkin juhlittiin.




Minä kävin maanantaina jälkitarkastuksessa, ja kaikki oli oikein mainiosti. Raskausajan ja siitä toipumisen voi nyt jättää ihan virallisesti taakseen. Kävin eilen uimassakin, oikein luvan kanssa. Tänä kesänä altaassa lillimistä onkin tullut harrastettua valitettavan vähän, tulehdusriskin pelossa ja jopa lääkärin kiellosta synnytyksen jälkeen (vaikka ehkä kävin pari kertaa viilentelemässä...).

Mielessä on käynyt vielä palaaminen synnytyskokemuksiin rapakon tällä puolen, mutta nyt ei taida aika eikä mielenkiinto riittää siihen paneutumiseen. Äiti toi mukanaan ommeltavan ryijypaketin, jonka kimpussa olen etusormi kipeänä häärännyt, ja mieli tekisi nytkin kaivaa neulat ja nukkasekoitukset esille. Järkevämpää olisi kuitenkin taklata kasvavat pyykki- ja tiskikasat. Ainuu sisko tulee ylihuomenna (!!!), ja haluaisin tarjota tutulle vieraalle puhtaat lakanat ja astiat.

Loppukevennykseksi voisin kertoa vielä viimeöisistä painajaisista. Ensimmäisessä muutettiin appivanhempien kanssa pieneen asuntoon ja myytiin tämä talo. Hrr. Toisessa oltiin vanhempieni luona kylässä, kun yhtäkkiä piha täyttyi poliisiautoista ja -sedistä, jotka retuuttivat Usvan melko väkivaltaisesti maijaan. Mitähän koiruuksia lie tehnyt.

6 kommenttia:

  1. Onnea 1kk "vanhalle"! Niin se vaan aika menee nopeasti. Han on jo ollut monessa tapahtumassa mukana, olympialaisissakin :)
    Nuo unet on kylla hauskoja, minun toissaoisessa unessani mieheni tuttu (jota en ole ikina tavannut) oli saanut tyttovauvan ja kertoi meille nimenneensa hanet Secret Confectionsiksi, jota unessa ihmettelimme. En voi ymmartaa mista tuollainen nimi on tullut alitajuntaani :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Secret Confections! :D Olisipa ainakin melko ainutlaatuinen nimi! :D

      Joo, tähän puoleentoista kuukauteen on mahtunut jo vaikka minkälaista actionia. :)

      Poista
  2. Ihania kuvia ja kiva blogi! Juuri äsken eksyin tänne, mutta vierailu ei varmastikaan jää viimeiseksi! :)

    http://miamatleena.blogspot.com/

    VastaaPoista
  3. Onnea koko teidän perheelle! Ihania uutisia.

    Meidän lapset ovat kaikki syntyneet USA:ssa ja olen kovin tyytyväinen kokemuksiini. Kuten, että oli sama lääkäri kaikissa raskauksissa tai että hän oli mukana myös syntymissä :) Suhteesta tulee henkilökohtaisempi, persoonallisempi.

    Jaksamista niiden paperitöiden kanssa. Meillä on kaksosten Suomen ja USA:n passit hankittu, kun he olivat parin kuukauden ikäisiä. Silloin reissattiin ekan kerran Suomeen. Olihan siinä oma hommansa, varsinkin kuvien ottamisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Kyllä minustakin oli mukavaa, että tutut ihmiset olivat mukana koko raskauden ajan. Meidän lapsiluku kasvaa tästä vielä joskus, toivottavasti, ja mielelläni kyllä menen samalle tohtorille uudestaan!

      Paperityöt saatiin kunnialla hoidettua! USA:n passihakemus vietiin postiin viime perjantaina, ja viime viikolla tuli maistraatistakin postia, jossa pikkuneidin suomalainen sosiaaliturvatunnus komeili. :) Heh, kuvaaminen olikin ehkä se haasteellisin osuus. ;)

      Poista