lauantai 28. marraskuuta 2009

Uusia perinteitä


Vietettiin tällä viikolla kiitospäivää oikein kahteen otteeseen. Kuopion yliopiston toinen amerikkalainen (juu, niitä on kaksi) järjesti torstaina, eli varsinaisena kiitospäivänä, kotonaan nyyttikestityyppiset kekkerit. S:n oli ensin tarkoitus mennä juhlimaan yksin, mutta lähtöhetkellä päättikin, että halusi paikalle perhettä. Aww. Lähdin siis mukaan, vaikka aamulla oli aikainen herätys.

Paikalla oli melko kirjava otanta eri kulttuureista, ja olikin todella mukava maistella makuja maailmalta. Syötiin mm. hirveä, porkkanalaatikkoa, lämpimiä voileipiä, makaronisalaattia... Torstain kohokohta taisi kuitenkin olla se, että työkaverin vinkin perusteella löydettiin Kuopion eräästä Citymarketista Amerikka-osasto! Sieltä löytyi mm. kirsikkakokista ihan aidoissa amerikkalaisissa tölkeissä, mac & cheese -paketteja, vaahterasiirappia, Pop-Tartseja, tulisia sipsejä, Fluffia (yäh), Fruit Loops -muroja ja erittäin kotoisia queso-dippiä ja bbq-kastiketta Kansas Citystä. Näitä nimenomaisia kansascityläisiä herkkuja ei löydy edes kaikista kaupoista Kansas Cityn lähistöllä, saati sitten esim. itärannikolla mistään, mutta Kuopiostapa löytyy! Oltiin molemmat niin innoissamme, että kannettiin kaupasta melkein viidellä kympillä tavaraa ulos.

Eilen oltiin ahkeria. Järjestettiin meidän historian ensimmäinen kiitospäiväillallinen, vieraina toimi allekirjoittaneen oma perhe. Kokattiin tuntitolkulla hiki hatussa, mutta lopputulos taisi olla sen väärti. Menu oli seuraava:

Alkuruoka:

Kreikkalainen salaatti
Tomaatteja, sipulia ja vuohenjuustoa oliiviöljyssä

Pääruoka:

Haudutettua kalkkunaa
Suurustettua kalkkunalientä
Perunamuusia
Valkosipulinen porkkana-peruna-sipulipaistos
Maissia

Jälkiruoka:

Pikakahvi (koska emme edes omista kahvinkeitintä)
Rukiinen mustikkapiirakka jäätelöllä


Noudatettiin perinteitä sen verran, että väsättiin pari perunaista ruokalajia ja paistettiin isoin kaupasta löytynyt kalkkunarulla (vaikka eihän se nyt ole mitään verrattuna kokonaiseen lintuun, joka ei edes mahtuisi meidän uuniin). Perinteistä oli myös se, että kaikki ei ollut läheskään valmista siinä vaiheessa, kun vieraat tulivat. Mukavaa kuitenkin oli, ja tultiin siihen tulokseen, että halutaan järjestää "hienoja" illallisia jatkossakin.

Seuraavat sotkettavat/yhdisteltävät perinteet löytyvät joulusta. Tämä joulu vietetään vielä aika lailla minun perheen perinteiden mukaan, vaikka yritetään vähän jo tuoda omia juttujakin mukaan. Haluan ostaa meidän ensimmäiseen joulukuuseen kauniin tähden, joka sitten saa koristaa kuusta tulevinakin vuosina rapakon takana. Muita koristeita voidaan sitten haalia siellä, mutta mitään Batmaneita ja Mikki Hiiriä ei meidän kuuseen tule. Ikinä.

Haluan ehdottomasti opetella tekemään laatikot niin kuin meidän iskä ne tekee. Aion myös kokeilla paistaa oikean kinkun ensimmäistä kertaa, sillä ensi vuonna olen omillani, enkä voi enää istua valmiiseen suomalaiseen joulupöytään. Nyt täytyy harjoitella!

Nyt täytyy myös mennä nauttimaan Citymarketin antimista. S tuntuu lämmittelevän queso-dippiä. Mmm.

P.S. Näin viime yönä unta, jossa S oli lähdössä Amerikkaan kuukaudeksi ilman minua. Kuukaudeksi. Se tuntui unessa maailmanlopulta. Aamulla, tai no tuossa puolen päivän aikaan heräillessäni, piti melkein läpsiä itseä poskelle, sillä olo tuntui todella tyhmältä. Kuukausihan ei ole oikeasti aika eikä mikään, jos vertaa sitä siihen, minkälaisia pätkiä oltiin taannoin erossa. Tiedän myös monta pariskuntaa, jotka joutuvat vieläkin olemaan paaaaljon pidempiä aikoja erossa. Olette vahvoja!

8 kommenttia:

  1. Vinkkaan joulutähdeksi Aarikkalan joulutähteä, siinä on jotain niin Suomalaista sinne suurten merten taakse :) Se ei kyllä missään nimessä saattaisi ottaa samaan kuuseen niitä mikkihiiriä :P /MinBlåggen

    VastaaPoista
  2. Täälläkin seudulla on muuten Kittarissa jotain selkeästikin imported from Ameeerica -juttuja, joista mua on eniten ihmetyttänyt miksi ne myyvät...onko ne nyt vajaa puolen litran tölkkejä Mountain Dew'tä hintaan 1,99e, kun puolentoista litran pullo maksaa n.2,20e :D Kai se on siinä pakkauksessa se hohto, vai mitä mieltä olet? Ei kai niitten mauissa ole eroa? Vai onko?

    VastaaPoista
  3. No kuljetuksesta aiheutuvat kuluthan tuon hinnan määrää.

    VastaaPoista
  4. Anonyymille pakko sen verran selventää, että totta kai siitä ne kulut nimenomaan aiheutuvatkin, mutta tarkotin, että minkä takia sitä sitten ylipäätään tilataan kauppaan ja myydään tuolla hinnalla, kun ihmiset kuitenkin voivat ostaa sitä isompaa pulloa paljon edullisemmin.

    VastaaPoista
  5. Inspiroivaa - pitäisikö itsekin sittenkin opetella niitä laatikoita? Tai ainakin kinkun paisto? Tänä vuonna pysyin hädin tuskin nahoissani, niin paljon harmitti etten vieläkään ole päässyt juhlimaan kiitospäivää. Ensi vuonna sitten! Teidän juhlat kuulosti varsin, no, juhlallisilta! Hieno menu. :)

    Täältäkin löytyy Cherry cokea sieltä sun täältä. Mutta Cherry coke zeroa ei sitten koskaan. Minun valintani olisi se, joten jätän hyllyyn. Vaikkei itse ostaisikaan, minkä tahansa amerikkalaistuotteen (siis sellaisen jota ei täältä yleensä saa) löytäminen aina ilostuttaa.

    VastaaPoista
  6. MinBlåggen: Oi, kiitos vinkistä! Pitääpä alkaa metsästää. :)

    Delilah: Kyllä ne limsat kuulemma maistuu erilaiselta! Ite en juurikaan ole eroa huomannut, mutta USA:ssa käytetään makeutusaineena high-fructose corn syrupia, kun taas meillä käsittääkseni ihan perussokeria. S väittää, että Suomessa sihijuomat maistuvat makeammalle ja menettävät hiilihapot paljon nopeammin. Mene ja tiedä sitten... :P En kyllä oikein ymmärrä, miksi sieltä Mountain Dew'tä tänne rahdataan, kun sitähän löytyy melkein joka kaupasta muutenkin, ihan suomalaisista panttipulloista.

    Anonyymi: Delilah vastasikin jo. :)

    Pilvi: Suosittelen kokkausharjoituksia! Tuskinpa me muuten ensi vuonna suomalaisia jouluruokia saadaan, ellei itse niitä tehdä. :) Itsekin odotan innolla ensi vuoden kiitospäivää! Pääsen silloin ensimmäistä kertaa osallistumaan ihan aitoihin juhliin.

    Itsekin yleensä ostan Cherry Coken Zero-versiota Ameriikoissa (jos ostan ollenkaan), mutta nyt piti ostaa kokonaiset kaksi tölkkiä tuota alkuperäistä (hintaan 1,90), kun innostuttiin niin kovasti tutun pahvisen 12-packin näkemisestä. :)

    VastaaPoista
  7. Tuli ihan nalka kiitospaivan menua lueskellessa! Hyva, etta oli kivat juhlat ja tsemppia kinkunpaistoon ja laatikoiden tekoon. Mua kanssa vahan kauhistuttaa, kun ei valmiiseen joulupoytaan voikaan istua. :))

    VastaaPoista
  8. Mimi: Voi, onneksi saan viela kayda valmiiseen poytaan tana vuonna, silla jos nailla taidoilla ja jouluruokakokemuksella pitaisi alkaa vaantaa laatikoita, niin saattaisipa olla, etta kaupan eineslaatikotkin maistuisivat niiden rinnalla hyvalta. Nyt on harjoiteltava, jos tosiaan meinaa ensi vuonna laatikoita syoda. :)

    Sulle tulee varmaan aika eksoottinen joulu, silla eikos siella pain maailmaa ole nyt kesa?

    VastaaPoista